Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Tutkija: Suomi ja Ruotsi joutuivat pelinappuloiksi Turkin kovassa ulkopoliittisessa pelissä

Suomi ja Ruotsi ovat Nato-jäsenyyshakemustensa myötä joutuneet pelinappuloiksi Turkin moniulotteisessa ulkopoliittisessa pelissä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Turkki on toistuvasti ilmaissut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vedoten muun muassa siihen, että maat majoittavat kurditerroristeja.

Turkin Suomelle ja Ruotsille esittämät vaatimukset ovat Alarannan mukaan kuitenkin vain pieni osa laajempaa kokonaisuutta, johon kytkeytyvät Turkille keskeisen kurdikysymyksen ohella myös muun muassa Turkin suhteet suurimpaan Nato-mahtiin Yhdysvaltoihin sekä maan asehankinnat.

– Suomi ja Ruotsi ovat nyt jäsenhakemustensa kanssa tämän ison pelin keskellä ja sen panttivankeina, Alaranta sanoi STT:lle.

Toimintamahdollisuuksia Syyriaan?

Alarannan mukaan Turkki voi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten vastustamisen avulla muun muassa pelata itselleen laajempia toimintamahdollisuuksia Syyriassa, missä Turkki on sotinut paikallisia kurdeja vastaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi maanantaina, että Turkki aloittaa pian uuden sotilasoperaation Syyriassa. Erdoganin mukaan operaation tarkoituksena on jatkaa Turkin aiempia pyrkimyksiä etelärajallaan ja saada aikaiseksi 30 kilometrin turvavyöhyke maiden välisen rajan tuntumaan.

Turkin operaatio asettaa erityisesti Yhdysvallat hankalaan tilanteeseen, sillä se aseisti Syyrian kurdeja, kun ne taistelivat terrorijärjestö Isisiä vastaan. Jos Yhdysvallat nyt tekisi jonkinlaista yhteistyötä kurdien kanssa, se aiheuttaisi epäilemättä hampaiden kiristelyä Ankarassa.

– Asetelma Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta muuttuisi taas entistä vaikeammaksi, Alaranta arvioi.

Vauhtia asekauppoihin

Kurdikysymyksen ohella Turkki voi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten vastustamisella vaikuttaa huonosti edenneisiin asekauppoihinsa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat pudotti Turkin pois F-35-hävittäjien kauppaohjelmasta, kun Turkki vuonna 2017 osti Venäjältä S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän. Turkki on myös halunnut päivittää F-16-hävittäjiään, mikä sekin on ollut vastatuulessa Yhdysvalloissa.

Pientä helpotusta asekaupparintamalla Turkille saattaa olla tulossa Suomesta ja Ruotsista. Turkin presidentin tiedottaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin delegaatiot suhtautuivat myönteisesti asevientikiellon purkamiseen, kun maiden delegaatiot neuvottelivat Turkin edustajien kanssa Ankarassa keskiviikkona. Ruotsi ja Suomi ovat noudattaneet asevientikieltoa Turkkiin vuodesta 2019 Turkin Pohjois-Syyriassa harjoittamien sotatoimien vuoksi.

Alarannan mukaan Suomen ja Ruotsin asevientikiellon päättymisellä olisi Turkin näkökulmasta lähinnä vain symbolinen merkitys, sillä maiden vienti Turkkiin on ollut maan asetuonnin kokonaisuuteen nähden varsin vähäistä.

Oikeusvaltioperiaate koetukselle

Turkin oikeusministeriön mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat kuluneiden viiden vuoden aikana hylänneet Turkin pyynnöt luovuttaa 33 ihmistä, joita Turkki pitää joko kurdijärjestö PKK:n ja tai Yhdysvalloissa asuvan turkkilaissaarnaajan Fethullah Gülenin liikkeen kannattajina.

Alarannan mukaan tällaisen listan tuominen mukaan Nato-jäsenyysneuvotteluihin olisi Suomen ja Ruotsin kannalta erittäin ongelmallista, sillä suurimmaksi osaksi listalla on henkilöitä, joita Suomella tai Ruotsilla ei ole mitään mahdollisuuksia palauttaa.

Listan henkilöistä selvä enemmistö liittyy Alarannan mukaan Ruotsiin, Suomeen liittyy vain 5–6 henkilöä.

– Suomi ei voi tässä asiassa juuri edetä ilman, että se lähtisi rikkomaan omaa lainsäädäntöään ja oikeusvaltioperiaatteitaan. Ainakin osa näistä ihmisistä on sellaisia, että heidän tapauksensa on täällä käyty läpi ja on todettu, että ei ole mitään perusteita palautuksille, Alaranta sanoo.

Alaranta arvioi, että Turkissa tiedetään, että Suomi ja Ruotsi eivät voi palauttaa ihmisiä rikkomatta omaa lainsäädäntöään. Hänen mukaansa Turkki voikin tietoisesti tuoda neuvotteluihin ehtoja, joita Suomi ja Ruotsi eivät voi täyttää.

– Voi olla, että Turkki odottaa myönnytyksiä Yhdysvaltain suunnasta ennen kuin se päästää Suomen ja Ruotsin odotushuoneesta eteenpäin, Alaranta pohtii.

Edessä pitkä prosessi

Alarannan mukaan on huolestuttavaa, että Turkki ilmoittaa, että sillä ei ole neuvotteluissa mikään kiire ja että konkreettisia asioita pitää tapahtua ennen kuin neuvotteluissa voidaan edetä.

– Näyttää siltä, että tästä on tulossa pitkä prosessi ja että tämä voi takkuilla vielä moneen kertaan, Alaranta sanoo.

Alaranta arvioi, että Turkin häikäilemätön toiminta tulee herättämään paljon pahaa verta muissa Nato-maissa ja saattaa johtaa sen marginalisoitumiseen järjestön sisällä.

– Natostahan ei voi ketään potkia ulos, mutta yksittäisen jäsenmaan olo voidaan tehdä hankalaksi, ei kutsuta sitä kokouksiin eikä jaeta tiedustelutietoa, Alaranta sanoo.

Alarannan mukaan Yhdysvalloissa on jo käyty keskustelua, miten Turkkiin pitäisi Natossa suhtautua. Kovan linjan vastustajat ovat perustelleet linjaansa sillä, että Turkkia ei saa työntää Putinin syliin.

– Tätä keskustelua tullaan varmasti käymään Naton sisällä entistä enemmän tämän jälkeen, että miten Turkin kanssa pitäisi oikeastaan toimia.