Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus on varmistunut Husissa, potilas on toipumassa

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus on varmistunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Hus kertoo Twitterissä, että potilas on toipumassa.

Hus tiedotti apinarokkoepäilystä keskiviikkona. Varmistus tartuntaepäilystä saatiin näytteen sekvensoinnilla.

Tartunta todettiin Euroopassa matkustaneella miehellä.

Husin keskiviikkoisen tiedotteen mukaan mies oli kotihoidossa ja hänellä oli korkea kuume sekä rakkuloita. Miehen kanssa läheisessä kontaktissa olleet jäljitettiin ja ohjeistettiin tartunnan leviämisen estämiseksi.

Husin infektiolääkäri Ville Holmberg kertoi STT:lle perjantaina, että apinarokon saaneen potilaan terveydentilasta ei ainakaan tässä vaiheessa anneta julki tarkempaa tietoa.

– Suomessa on testattu nyt varmistuneen tartunnan lisäksi yksittäisiä muita ihmisiä apinarokkoepäilyn varalta. Kaikkien muiden testitulos on ollut negatiivinen, heillä ei ole tartuntaa, Holmberg lisäsi.

Hänen mukaansa Euroopassa todetuista apinarokon tartunnoista ei ole seurannut kuolemantapauksia eikä tiettävästi myöskään tehohoidon tarvetta.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen

Apinarokko kuuluu rokkovirusten sukuun. Muita rokkovirustauteja ovat esimerkiksi isorokko ja lehmärokko. Isorokkorokotteen saaneilla ihmisillä voi olla vielä jonkin verran suojaa apinarokkovirusta vastaan. Rokotetta ei ole kuitenkaan annettu Suomessa 1970-luvun jälkeen.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Husin mukaan tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Suurimmassa osassa tapauksista tartuntojen epäillään liittyvän miesten väliseen seksiin.

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa, ja tartunnan saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan apinarokon tyypillisin oire on iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi esiintyä esimerkiksi kasvoissa, raajoissa, muualla kehossa ja sukuelimissä.

– Rakkulat ovat samantyyppisiä, joita vesirokko aiheuttaa. Jos saa rakkuloita etenkin sukuelinten alueelle, on syytä mennä testattavaksi, Holmberg sanoi.

Hänen mukaansa vesirokkoa on liikkeellä Suomessa melko vähän, Osasyy tähän on se, että lapset rokotetaan meillä vesirokon varalta.

Apinarokon muita ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet ja lihaskivut. THL:n mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa. Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut