Suomalais-venäläiseen Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen ehti palaa yli sata miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa, kertoo Talouselämä. Varat kanavoitiin ydinvoimalahankkeeseen kuntien energiayhtiöiden kautta. Ennen hankkeen kaatumista Pyhäjoen työmaalle Pohjois-Pohjanmaalle ehdittiin Talouselämän mukaan rakentaa yli 100 rakennusta tai rakennelmaa.
Talouselämän hankkimien sijoitustietojen perusteella pelkästään Lahden, Turun, Rauman ja Vantaan kaupunkien energiayhtiöt ehtivät sijoittaa hankkeeseen 90,7 miljoonaa euroa. Vantaan kaupunki omistaa laskelmassa mukana olevasta Vantaan Energiasta 60 prosenttia. Loppuosan omistaa Helsingin kaupunki.
Vastaavasti Kouvolan, Porvoon ja Nurmijärven energiayhtiöt ovat osallistuneet Suomen Voiman 55,4 miljoonan euron sijoitukseen. Kuntien yhteenlasketut panostukset hankkeeseen nousevat reippaasti yli sataan miljoonaan euroon, Talouselämä kirjoittaa.
Pyhäjoen Hanhikivenniemelle piti rakentaa Hanhikivi 1 -ydinvoimala, jonka kustannusarvio oli 7–7,5 miljardia euroa. Merkittävä osa Fennovoiman osakkaista on jo alaskirjannut sijoituksensa ja lisää alaskirjauksia on Talouselämän mukaan odotettavissa.
Ydinvoimalahanke kaatui toukokuun alussa. Fennovoima irtisanoi tuolloin venäläisen Rosatomin tytäryhtiön Raos Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. Fennovoima on kertonut, että irtisanominen johtuu Raoksen viivästyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke. Venäjän valtionyhtiö Rosatom oli ydinvoimalahankkeen laitostoimittaja ja päärahoittaja.
Hanhikivi 1:n piti tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomen tarvitsemasta sähköstä. Kaakon energian toimitusjohtaja Ari Saukkonen kommentoi Talouselämälle, että ydinvoimaa tarvitaan yhä energiamurroksen aikana.
Nyt Fennovoiman ensisijainen tavoite on selvittää irtisanotusta laitostoimitussopimuksesta aiheutunut tilanne, kertoo Talouselämä. Rosatom on kertonut vaativansa laittomana pitämästään sopimuksen irtisanomisesta korvauksia Fennovoimalta. Riidat ratkaistaan todennäköisesti välimiesoikeudessa, Talouselämä kirjoittaa.