Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakkaalla vanhuksella on monta nimeä, mutta mikä sinusta on terminä soveliain? Vastaa kyselyyn!

WMO:n tuore raportti kertoo ilmaston tilan heikentyneen jälleen: Pariisin ilmastosopimuksen raja voi tulla vastaan jo seuraavien viiden vuoden aikana

Neljä keskeistä ilmastonmuutoksen etenemistä seuraavaa mittaria nousi uusiin ennätyksiin viime vuonna, käy ilmi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tänään julkaisemasta raportista.

Nämä neljä mittaria ovat kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä, merenpinnan nousu, valtamerten lämpötila sekä valtamerten happamoituminen.

Viime vuonna kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä nousi edelleen, ja maapallon keskilämpötila oli noin 1,1 astetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna. Lisäksi viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta.

Valtiot sitoutuivat vuonna 2015 solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

– Ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen vangitsema lämpö lämmittää planeettaa vielä sukupolvien ajan. Pariisin sopimukseen kirjattu 1,5 asteen lämpenemisen raja saavutetaan 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin tilapäisesti seuraavien viiden vuoden aikana, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoi raportin julkistustilaisuudessa.

Peruuttamattomia muutoksia

Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on vaikuttanut karulla tavalla myös merten hyvinvointiin.

Keskimääräinen merenpinnan korkeus nousi maailmanlaajuisesti uuteen ennätykseen. Merenpinta on noussut keskimäärin 4,5 millimetriä vuodessa viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Vaikka merenpinta on noussut lähes kaikkialla vuodesta 1993, se ei ole noussut tasaisesti, raportissa muistutetaan. Useilla alueilla, kuten Tyynenmeren lounais- ja pohjoisosissa, Intian valtameren lounaisosissa sekä Etelä-Atlantilla merenpinnan nousu on keskimääräistä nopeampaa.

Merten ylimmät 2 000 metriä jatkoivat lämpenemistä myös vuonna 2021. Lämpenemisen odotetaan jatkuvan, ja raportin mukaan kyseessä on peruuttamaton muutos. Merten lämpeneminen on ollut erityisen voimakasta viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana.

Valtameret imevät joka vuosi lähes neljänneksen ihmisen toiminnasta aiheutuvista, ilmakehään joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tämä vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mutta myös lisää merten happamoitumista.

Happamoituminen puolestaan uhkaa ekosysteemejä ja siten myös ruokaturvaa, matkailua ja rannikoiden suojelua. Erityisesti koralliriutat kärsivät merten happamoitumisesta, mutta sillä on vaikutuksia myös kaloihin ja muihin eliöihin.

Äärisäät osuvat ihmisiin laajasti

Viime vuonna koettiin myös useita äärimmäisiä sääolosuhteita ympäri maailman.

Pohjois-Amerikassa ja Välimerellä poikkeukselliset lämpöaallot rikkoivat ennätyksiä.

Länsi-Euroopassa koettiin historian pahimmat tulvat viime heinäkuun puolivälissä. Niiden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen laskettiin nousevan Saksassa yli 20 miljardiin dollariin eli noin 19 miljardiin euroon.

Toisaalla taas kärsittiin äärimmäisestä kuivuudesta. Kuivuus koetteli muun muassa Irania, Pakistania, Turkkia, Yhdysvaltoja sekä Kanadaa, jossa kuivuus leikkasi vehnän ja rapsin satotasoja lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.

Konfliktien, äärisäiden sekä taloudellisten shokkien yhdistetyt vaikutukset, jotka pahenivat entisestään koronaviruspandemian vuoksi, heikensivät raportin mukaan vuosikymmenten edistystä maailmanlaajuisen ruokaturvallisuuden parantamisessa.

– Ruokaturvallisuus on yksi ilmastonmuutoksen suurimmista huolenaiheista. Siihen ovat vaikuttaneet myös koronaviruspandemia sekä sota Ukrainassa, Taalas sanoi raportin julkaisutilaisuudessa.

Ratkaisuna energiajärjestelmän muutos

Ratkaisuksi ilmaston huolestuttavaan tilaan esitettiin raportin julkistustilaisuudessa energiajärjestelmän muutosta sekä valtioiden ilmastotoimien nopeuttamista.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sekä pääsihteerin ilmastotoimien neuvonantaja Selwin Hart painottivat uusiutuvan energiantuotannon voimakasta lisäämistä, siihen liittyvän byrokratian vähentämistä sekä erilaisten valtiontukien siirtämistä fossiilista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin.

Guterres nimitti energiajärjestelmän muutosta "matalalla roikkuvaksi hedelmäksi", jolla muutoksia saataisiin aikaan nopeasti ja tehokkaasti.

– Ilman uusiutuvia energialähteitä meillä ei ole tulevaisuutta. Mutta aika alkaa käydä vähiin. Meillä ei ole sitä tuhlattavaksi.

---

Korjattu klo 14.30: Yksi ilmastonmuutoksen etenemistä seuraavista keskeisistä mittareista on kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä (ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus).