Luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla vuoteen 2035 mennessä, kertoo Sitran selvitys – lihan vaihtaminen kasviproteiineihin on yksittäisistä muutoksista vaikuttavin

Luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2035 mennessä, kertoo Sitra uudessa selvityksessään.

Selvityksessä tarkasteltiin kiertotalousratkaisujen mahdollistamia maankäytön muutoksia ja niiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Selvityksen mukaan kiertotalouden mukaiset toimet ruoantuotannossa sekä rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla voivat pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen.

Luontokadolla eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä tarkoitetaan lajikantojen pienenemistä, uhanalaistumista tai häviämistä sukupuuttoon. Sitran asiantuntija Tim Forslund sanoo STT:lle, että luontokatoa aiheuttavat tällä hetkellä muun muassa muutokset maankäytössä.

– Muunnamme paljon metsiä pelloiksi, ja toisaalta kaupungit laajenevat. Etenkin ruoantuotannon ja maatalouden vuoksi maankäyttöön tehdään muutoksia.

Ruokahävikkiä ja lihansyöntiä vähennettävä

Suurimmat mahdollisuudet luontokadon pysäyttämiseen ovat Sitran selvityksen mukaan ruoantuotannossa ja maataloudessa. Vaikuttavimmat toimet ovat siirtyminen kasvavissa määrin lihaa korvaaviin vaihtoehtoisiin proteiineihin, ruokahävikin vähentäminen sekä siirtyminen uudistavan viljelyn menetelmiin.

Kun eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja roskiin päätyvän ruoan määrää vähennetään, ihmiskunnan tarvitsema ravinto voidaan tuottaa nykyistä huomattavasti pienemmällä viljelysmaalla ja tuotantopanoksilla. Siten luonnon monimuotoisuudelle jää enemmän tilaa.

Selvityksen mukaan kiertotalousratkaisut voisivat vapauttaa muuhun käyttöön 1,5 kertaa Euroopan unionin alueen kokoisen maa-alueen vuoteen 2050 mennessä.

"Ei niin scifiä kuin miltä se vaikuttaa"

Ruoantuotannon ja maatalouden lisäksi muutoksia pitäisi tehdä rakentamisessa sekä tekstiili- ja metsäsektorilla.

– Kiertotalouden kauneus piilee siinä, että siihen voi tarttua niin monella eri tasolla. Siinä on kyse niin tuotannosta, kulutuksesta kuin siitäkin, kuinka käsittelemme materiaaleja.

Forslund antaa esimerkiksi rakennukset.

– Rakennuksiin pitää kulua vähemmän materiaalia, rakennuksia pitää käyttää niin pitkään kuin mahdollista, ja rakennusmateriaaleja pitää kierrättää. Kyse on kokonaisuuden huomioimisesta.

Mitä tulee tekstiileihin, vaatteiden käyttöiän tulisi selvityksen mukaan kasvaa 50 prosentilla ja tekstiilien kierrätysasteen nousta 75 prosenttiin. Suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on sektorilla kysynnän vähentämisellä eli ostamalla vähemmän.

Kuinka realistista kierrätysasteen nouseminen on, kun Suomessa ei vielä järjestelmällisesti kerätä tekstiilijätettä?

– Tekstiilijätteen kerääminen tulee olemaan todellisuutta Suomessa, kun erilliskeräysvelvoite tulee voimaan ensi vuoden alusta. Kierrätysaste ei ole niin scifiä kuin miltä se vaikuttaa. Totta kai tavoite tuntuu nyt kaukaiselta, kun emme vielä edes kerää tekstiilijätettä.

Toimilla on kiire

Jotta luontokato voitaisiin pysäyttää vuoteen 2035 mennessä, muutoksia tarvitaan heti.

– Jos odotamme edes vuoteen 2025, emme voi saavuttaa raportin tavoitetta. Toimiin on ryhdyttävä heti.

Kiertotalouden luomisessa yritykset ja poliitikot ovat avainasemassa, Forslund sanoo. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksilöiden valinnoilla ei olisi merkitystä.

– Kuka tahansa ei pysty vaikuttamaan siihen, käytämmekö rakennuksiin vähemmän materiaalia kuin ennen. Mutta jokaisella voi olla suuri vaikutus siihen, mistä saamme proteiinimme ja kuinka paljon ruokaa päätyy hävikiksi.

Siirtyminen kiertotalouteen lisäisi selvityksen mukaan myös talouden kykyä sietää kriisejä ja toisi yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Kiertotaloudessa vähemmästä saadaan enemmän. Nykyinen prosessi on hyvin tuhlaavainen. Jäte on aina suunnitteluvirhe, koska materiaalia menee hukkaan. Jos pystymme korjaamaan sen, pystymme tekemään myös enemmän tuottoa, Forslund selventää.

Kiertotaloudessa olemassa olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa hyödynnetään mahdollisimman pitkään. Kun ne ovat tehokkaassa käytössä mahdollisimman pitkään, tarve ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja vähenee ja luonnolle jää enemmän tilaa.

Selvitystä on ollut kirjoittamassa asiantuntijoita Sitrasta ja konsulttiyhtiö Vivid Economicsista, joka on osa McKinsey & Companya.

Mainos: Lahden kaupunki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut