Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa vuosittain yhteiskunnalle noin 1,5 miljardin euron kustannukset. Kustannuksia selvitettiin UKK-instituutin koordinoimassa tutkimuksessa.
Aikuisväestön liiallinen paikallaanolo sekä suositusta vähäisempi liikunnan määrä lisäävät kroonisten kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja masennuksen riskiä.
Tyypin 2 diabetes on yhteydessä noin kolmeen neljäsosaan paikallaanolon eli istumisen ja makoilun terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista.
– Suurin yksittäinen paikallaanolon kustannus syntyy työkyvyttömyyseläkkeiden muodostamista tuottavuuden menetyksistä. Sen kustannus on lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu tiedotteessa.
Kustannuksia aiheuttavat myös terveyspalveluiden käyttö, työikäisen väestön ennenaikaiset kuolemat, sairauspoissaolot ja lääkitys.
Väestön ikääntyminen ja sairastavuuden kasvu lisäävät kustannuksia
Tutkimus on jatkoa vuonna 2018 julkaistulle raportille, jonka mukaan vähäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset.
Yhteensä liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo aiheuttavat siis noin 4,7 miljardin kustannukset vuosittain.
Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun seurauksena kustannukset nousevat vuosittain.
– Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuksia voidaan hillitä kohdentamalla liikkumiseen kannustavaa elintapaohjausta esimerkiksi tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastaville, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiedotteessa.
Tutkimus on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.