Koronaviruksen viime vuonna kurissa pitänyt Kiina on ajautunut jälleen ahtaalle tarttuvamman omikronmuunnoksen levitessä suurkaupungeissa. Kiinalaisviranomaisten jyrkkänä vastatoimena Shanghain jättiläiskaupunki on sulkutilassa jo neljättä viikkoa, mutta uusia tartuntoja ei silti ole saatu pysäytetyksi, vaikka niiden määrä tällä hetkellä on laskusuunnassa.
Viikko sitten 26 miljoonan asukkaan Shanghain päivittäisten uusien tartuntojen viikon keskiarvo kävi yli 3 000 tapauksessa, käy ilmi Johns Hopkins -yliopiston keräämästä datasta. Keskiviikkona kerrottu luku oli 1 749.
Viikkoja jatkunut sulkutila on ollut raskas kaupungin asukkaille, kertoo STT:lle Suomen Shanghain-pääkonsulaattia johtava Pasi Hellman.
– Mieliala (suomalaisillakin) on koko ajan ollut huolestunut, ahdistunut, ja osittain epäuskoinen. Jonkin verran on pelkoa, ei niinkään sairauden pelkoa vaan sen, että jos positiivinen tulos osuu kohdalle, niin ne toimenpiteet ovat vähän rajumpia, silloin viedään keskitettyyn karanteeniin. Tyytymättömyyttä näkyy kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa ja yhteydenpidossa. Tietysti tällaisissa oloissa on vaikea arvioida, kuinka laajaa se on, Hellman kuvailee kaupunkilaisten mielialaa.
Shanghain sulkutilan ääri-ilmiöt ovat herättäneet kauhistusta länsimaissa asti sosiaalisessa mediassa levinneen kuvaston yhteydessä. Monien mieleen ovat jääneet muun muassa video parvekkeiltaan huutavista kaupunkilaisista sekä tiedot kaduille surmatuista lemmikkieläimistä.
– Elämä on suljettua neljän seinän sisään. Rajoitukset ovat jatkuneet koko kaupungissa lähes neljä viikkoa, mutta itse asiassa suurissa osissa kaupunkia sulkutilat alkoivat jo ennen tätä, eli on rakennuksia ja asuinalueita, jotka ovat olleet 6–7 viikkoa sulkutilassa.
Tällä viikolla huomiota herättivät myös eri puolille Shanghaita rakennusten ulkopuolelle pystytetyt aidat, joilla on ilmeisesti pyritty estämään ihmisten liikkumista entistä tiukemmin.
Sulkutilaa pelätään nyt myös 21 miljoonan asukkaan pääkaupungissa Pekingissä, jossa käynnistettiin tiistaina uusi massatestauskampanja. Kaupungissa on todettu kymmeniä uusia tartuntoja.
– Shanghain tilanne on mennyt pidemmälle kuin kukaan osasi kuvitella, ja monien mielestä on absurdia, että moderni metropoli on hoitanut tilanteen noin. En usko, että tilanteestamme tulee yhtä huono, mutta ollakseni rehellinen, olen ostanut riisiä, nuudeleita ja öljyä ja olemme varautuneet ainakin 1–2 viikoksi, kommentoi ostoksilla ollut pekingiläisnainen Zhao uutistoimisto AFP:lle.
Massatestaus alkoi jo maanantaina Pekingin keskustassa Chaoyangin kaupunkipiirissä, jossa uutinen laukaisi ostosryntäyksen sunnuntaina.
Kiinan epäillään kaunistelevan talouslukuja puoluekokousta varten
Samaan aikaan kun koronarajoitusten odotetaan kuristavan taloutta, Kiinaa hallitseva kommunistipuolue pitää kiinni kunnianhimoisista talouden kasvutavoitteistaan. Kiina julkaisema ensimmäisen neljänneksen bkt-kasvu oli 1,3, joka ylitti kaikki analyytikkojen odotukset.
Kerrottu kasvuluku näyttää olevan ristiriidassa monien muiden talousmittareiden kanssa. Nordean Suomen pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan näyttääkin vahvasti siltä, että Kiina on vanhojen tapojensa mukaisesti ryhtynyt vääristelemään kasvulukujaan propagandatarkoituksissa.
Koivun mukaan totuuden kaunisteluun on Kiinassa usein turvauduttu, kun taloudessa ovat vallinneet herkät ajat. Koivun mukaan nyt näyttää siltä, että tauon jälkeen samaa on taas ilmassa.
– Kotitalouksien tulojen kehityksen, työttömyyden nousun ja palvelusektoreiden indikaattoreiden kuten ravintoloiden ja vähittäiskaupan luvut kertovat paljon huonommasta talouskasvusta kuin viralliset bkt-luvut. Vaikuttaa siltä, että tänä vuonna propagandan taso tilastopuolella tulee olemaan hurjaa, Koivu kertoo STT:lle.
Kiinan vallanpitäjien motiivina talouden kasvulukujen epäillyssä väärentämisessä pidetään puolueen viiden vuoden välein järjestettävää puoluekokousta. Talouden todellisten madonlukujen ei haluta varjostavan merkkitapahtumaa, jossa on määrä siunata maata johtavan Xi Jinpingin vallan jatkuminen. Puolueen koko vuoden kasvutavoite taloudelle on yhä yli 5 prosenttia.
– En usko, että Kiina on missään nimessä tällaisessa kasvuvauhdissa.
Osaltaan Kiinan talouslukuja hämärtää myös se, ettei tilastojen pito ole teknisesti samalla tasolla kuin monessa muussa maassa eikä tilastoja enää korjailla jälkikäteen.
– Suomessa tilastotieteilijät tekevät parhaansa, mutta joutuvat vuosien jälkeenkin korjaamaan tilastoja jälkikäteen. Kiina harvoin palaa tilastoihin. (...) Nyt vaikuttaa siltä, että mukana on myös tällaista manipulointia, Koivu sanoo.
Kiinan tuorein tautipiikki on herättänyt jälleen epäilyksiä myös siitä, miten se laskee koronakuolemiaan. Kiinan viime aikojen virallinen koronaviruskuolleisuus on ollut vain murto-osan siitä, mitä omikronmuunnoksen kohdalla on todettu muissa maissa.
"Exit-suunnitelmaa ei ole kommunikoitu"
Shanghain sulkutila tarkoittaa pääkonsuli Pasi Hellmanin mukaan käytännössä kaikille sitä, että kotoa ei pääse poistumaan muualle kuin kotipihalle. Pihallekin pääsee vain silloin, kun asukkaille tehdään säännölliset koronatestit.
Hellmanilla itsellään on joillekin diplomaateille myönnetty kulkulupa, joka antaa luvan kulkea virka-asunnolta pääkonsulaattiin ja takaisin. Pääkonsulaatti toimii etätyöskentelyn varassa.
Hellman on itse mennyt jo laskuissaan sekaisin siitä, kuinka monta kertaa hänet on huhtikuussa testattu koronatartunnan varalta. STT:lle puhuessaan tiistaina hänet oli testattu kolmena päivänä peräkkäin joka aamu. Mitään merkkiä ei ole nähty siitä, että rajoitukset olisivat helpottamassa.
– Ehkä eniten ihmisiä askarruttava ja painava asia on se, että on hyvin epävarmaa ja epäselvää, millä tavalla tästä tilanteesta tultaisiin pois. Mitään selkeää exit-suunnitelmaa ei ole kommunikoitu. Oikeastaan mitään indikaatioita ei ole siitä, että näitä toimenpiteitä tai poliittisia linjauksia löysättäisiin. Nollatoleranssilinjasta pidetään hyvin tiukkaan kiinni.
Kiinan poikkeuksellisen ankaran koronalinjauksen perusteina on pidetty muun muassa maan länsimaita heikompaa rokotekattavuutta ja suurta väestöntiheyttä suurkaupungeissa, joissa herkästi tarttuvat taudit voivat aiheuttaa suurta tuhoa. Kiinan terveydenhuoltojärjestelmä ei myöskään ole väestön kokoon suhteutettuna kokonaisuutena yhtä tehokas kuin monissa vauraissa teollisuusmaissa, joten ylikuormittumisen vaara tartuntojen lisääntyessä on suuri.
Myös suomalaiset ovat keittäneet putkivettä
Shanghain tilanteessa vaikeinta on ollut kaupunkilaisten ruokahuollon ja juomaveden toimitusten turvaaminen. Useimmat ruokaa toimitettuna myyvät kaupat lakkasivat toimimasta sulkutilan alkaessa, mikä pakotti asukkaita yhteistyöhön.
– Pääsääntöisesti on siirrytty ryhmätilauksiin. Supermarketit ja kaupat toimittavat vain isompia tilauksia taloyhtiö- tai korttelikohtaisesti, ja näitä organisoivat jokaisessa korttelissa korttelikomiteat tai taloyhtiöiden aktiivit. Sillä tavalla ruokahuolto on viimeiset viikot pyörinyt, Hellman sanoo.
Pääkonsulin mukaan Shanghaissa asuvien suomalaistenkin keskuudessa ollut tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet säännöstelemään ruoankulutustaan ja juomavesi on päässyt loppumaan, jolloin asukkaat ovat joutuneet keittämään hanavettä. Shanghain suomalaiset ovat kuitenkin yhteisönä auttaneet toisiaan.
– Sosiaalisessa mediassa on päivittäin kymmeniä ja satoja viestejä, joissa ihmiset jakavat tietoa ja auttavat toisiaan. Suuri osa päivästä menee siihen, että kalastellaan tietoja mistä ruokatilaukset onnistuvat. (...) Suomalaisyhteisö yrittää pitää huolta toinen toisistaan, ja konsulaatti on tukena. Yksittäisten kansalaisten ja yritysten tilanne on huolestuttava.
Kiinan nollatoleranssilinjaan tuskin muutosta
Shanghain laajalla sulkutilalla on valtavat vaikutukset Kiinan ja koko maailman talouteen, onhan kyseessä tavaramäärän liikenteessä mitattuna maailman suurin satamakaupunki. Sulun arvellaan vaikuttavan logistiikkaketjuihin ympäri maailmaa erityisesti teknologia-alalla.
Nordean Tuuli Koivu ei usko siihen, että Kiina muuttaisi merkittävästi nollatoleranssilinjaansa koronaviruksen suhteen ainakaan ennen loppuvuoden puoluekokousta.
– Tiedämme, että Kiinassa sairaalakapasiteetti ei vastaa länsimaita ja vanhusten rokotekattavuus on huomattavasti heikompi kuin länsimaissa. Kiinalaiset rokotteet eivät ole yhtä tehokkaita. (...) Hongkongin tapauksen valossa on vaikea ajatella, että Kiina ottaisi riskiä ennen puoluekokousta, Koivu sanoo.
Hongkongissa koettiin maaliskuussa kova piikki uusissa koronatartunnoissa ja tautiin liittyvissä kuolemissa, joita nähtiin pahimmillaan satoja joka päivä. Hongkongin tautipiikki on sittemmin taittunut.
Ainoa helpotus Kiinan koronarajoituksiin voisi Koivun mukaan seurata itse viruksen kausiluontoisuudesta. Aiempien virusmuunnosten perusteella kesä on vaikuttanut koronaviruksen kannalta jonkin verran helpommalta ajalta, mikä voisi tietää helpotusta kiinalaiskaupunkeihin.
Helpotusta tietäisi myös se, jos Kiina saisi lopultakin käyttöön oman mrna-rokotteensa tai antaisi periksi ja ostaisi länsimaissa käytettyjä rokotteita, joista maa on toistaiseksi kieltäytynyt.