Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leivotko mokkapaloja vai ahkeroitko talkoissa? Vastaa ESS:n kyselyyn ja kerro, mikä olisi paras tapa rahoittaa lasten harrastustoimintaa

Äärioikeiston vastaehdokkaan hyvä menestys laimensi Macronin juhlia uudelleenvalinnasta Ranskassa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron varmisti itselleen historiallisen uudelleenvalinnan, mutta protestiehdokkaiden aika ei ole Ranskassa ohi, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen. Hänen mukaansa ranskalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin on eurooppalaisittain verrattain matalaa, joten valtaapitävään luokkaan, "establishmentiin", tukeutuvia ehdokkaita haastetaan varmasti myös jatkossa.

Vahvin haaste tulee Miettisen mukaan todennäköisesti jatkossakin oikealta, koska sinne ranskalainen yhteiskunta ja poliittinen kulttuuri ovat viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana siirtyneet.

– Oikealle nojaavalla ajattelulla on yleisesti Ranskassa enemmän kaikupohjaa, Miettinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Macron voitti Le Penin lopulta prosenttiluvuin 58,5–41,5. Molemmat ehdokkaat onnistuivat tekemään omalla tavallaan historiaa: edellinen toiselle kaudelle valittu Ranskan presidentti oli Jacques Chirac vuonna 2002. Le Pen puolestaan keräsi suuremman äänisaaliin kuin kukaan äärioikeiston ehdokas Ranskan tasavallan historiassa.

Kolmantena historiaa teki nukkuvien puolue. Äänestysvilkkaus jäi 72 prosenttiin eli alimmilleen sitten vuoden 1969 toisen presidentinvaalikierroksen. Äänestyspaikoilla käyneistäkin vajaat yhdeksän prosenttia pudotti uurnaan tyhjän tai hylätyksi todetun äänestyslipun.

Vaalien kaksi tarinaa

Euroopassa laajaa helpotusta aiheuttanut Macronin suhteellisen selvänumeroinen torjuntavoitto on Miettisen mukaan vain toinen Ranskan presidentinvaalien tarinoista. Toinen kertomus on se, että 41 prosenttia ranskalaista oli valmis näkemään Marine Le Penin presidenttinään – viisi miljoonaa äänestäjää enemmän kuin edellisissä vuoden 2017 vaaleissa.

– Hän on kyennyt löytämään reseptin, millä nostaa omaa kannatustaan. On hyvin mahdollista, että Le Pen on vielä viiden vuoden päästä uudelleen ehdolla, Miettinen sanoo.

– Äärioikeistolaisten ehdokkaiden lisääntynyt kannatus on ilmiö, joka pitää ottaa vakavasti, Miettinen lisää.

Ukrainan sodan kauhukuvien täyttäessä uutiset on merkittävää, että 12 miljoonaa ranskalaista äänesti ehdokasta, joka kannattaa lännen läheisempiä suhteita Venäjään sekä Ranskan irrottamista Naton komentorakenteista, muistutti Politico-uutissivusto.

EU-kriittisyys on Ranskassa laajaa

Macronin päähaastajista sekä Le Pen että toisen laidan eli äärivasemmiston Jean-Luc Melenchon olivat ohjelmissaan hyvin EU-kriittisiä. Miettisen mukaan Ranskassa koetaan, että EU rajoittaa Ranskan liikkumatilaa talouspolitiikassa ja pakottaa tekemään kipeitä uudistuksia, joita pidetään osin syypäänä taloudellisen epätasa-arvon lisääntymiseen.

– Narratiivi on melko yksipuolinen, mutta sillä on hyvin paljon kannatusta Ranskassa poliittisen kentän äärilaidoilla – – EU:n hyödyt taloudellisessa mielessä eivät ole Ranskassa ollenkaan niin selviä kuin muissa maissa, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa Macron pyrkineekin osoittamaan nyt ranskalaisille, ettei EU ole Ranskan taloudelle sellainen uhka kuin hänen vastustajansa ajattelevat.

Heti voittonsa jälkeen Macron joutuu seuraavaksi keskittymään kesän parlamenttivaaleihin. Niiden tulos määrittää osaltaan sitä, kuinka tehokkaasti hän voi kesken olevia uudistuksiaan toteuttaa. Perinteisesti voitokas presidentti on saanut Ranskassa enemmistön myös parlamenttiin.

– Jos näin ei kuitenkaan kävisi, niin kyllä se tietysti jonkin verran rajoittaisi Macronin liikkumatilaa uudistuksissa, joita hän pyrkii ajamaan. Mutta tällä hetkellä ei ole kyllä mitään merkkejä siitä, etteikö hän enemmistöä parlamenttiin saisi, Miettinen arvioi.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista seurata, millaisen pääministerin Macron vaalien jälkeen itselleen valitsee.

– On puhuttu paljon siitä, että hän pyrkisi löytämään enemmän sellaisen keskustavasemmistolaisen ehdokkaan, mikä hieman laajentaisi Macronin linjaa ja imagoa, Miettinen sanoo.

Äärioikeistolaiset yhteistyöhön parlamenttivaaleissa?

Macron voi laittaa toiveensa parlamenttivaaleissa siihen, että äärioikeisto on menestynyt niissä perinteisesti erittäin heikosti. Näin siksi, että enemmän valtavirtaa edustavat puolueet yleensä blokkaavat yhteistuumin äärioikean ehdokkaiden tulemisen valituksi. Esimerkiksi vuonna 2017 Kansallinen liittouma sai vain kahdeksan edustajaa 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen, vaikka Le Pen oli vähän aikaisemmin kerännyt 33 prosentin äänisaaliin presidentinvaaleissa.

Hyvistä ennusmerkeistä huolimatta Macron ei voine nukkua öitään aivan rauhassa. Myöhään sunnuntaina julkaistujen mielipidekyselyjen perusteella enemmistö äänestäjistä ei haluaisi, että Macronin puolue voittaisi enemmistön parlamenttiin.

Lisää huonoja uutisia lupaili Le Peniäkin oikeammalla oleva presidenttiehdokas Eric Zemmour, joka sanoi toisen äänestyskierroksen jälkeen toivovansa, että äärioikeisto yhdistää voimansa parlamenttivaaleihin.

– Se on mahdollista, se on velvollisuutemme. Rakentakaamme ensimmäinen oikeiston ja patrioottien koalitio mahdollisimman nopeasti, Zemmour sanoi AFP:n mukaan.

Haavisto: Jatkuvuus hyväksi koko Euroopalle

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin uudelleenvalinnan tuomalla jatkuvuudella on suuri merkitys Euroopalle keskellä Ukrainan sotaa.

– Jos ajattelee Eurooppaa brexitin jälkeen niin kyllähän Ranskan ja Saksan yhteistyö on ollut erittäin merkityksellistä, ja siinä Macron on tietysti ollut tärkeä tekijä, Haavisto sanoi STT:lle.

Suomen osalta Haavisto pitää tärkeänä, että Macronin johtama Ranska on sitoutunut eurooppalaiseen turvallisuuteen sekä Suomen Nato-päätöksen tukemiseen, mikä se sitten onkin.

Haavisto kertoo myös panneensa merkille, että Macron sanoi voitonpuheessaan haluavansa tehdä Ranskasta johtavan ympäristökansakunnan.

– Ilmastonmuutoksen ja ympäristön teemat olivat vahvasti hänen kampanjassaan esillä. Tämä on myönteinen asia, joka on hyvä noteerata, Haavisto sanoi.

Äärioikeiston lisääntynyttä kannatusta Ranskassa Haavisto kommentoi toteamalla, että vääränlainen omaa kansakuntaa nostava ja kansainvälistä yhteistyötä väheksyvä nationalismi on Euroopassa kasvava ongelma.

– Tietysti se oli myös yksi Ranskan vaalien teema ja kyllä sen tyyppisestä ajattelusta pitää olla aina huolissaan, joka vähentäisi eurooppalaista yhteistyötä ja nostaisi ristiriitoja kansakuntien välille, Haavisto sanoi.

---

Lähteinä myös AFP, Politico, France 24