Tänä vuonna aloittavien ekaluokkalaisten lähtötaso voi olla huomattavasti korkeampi kuin heidän vanhemmillaan vuosikymmeniä sitten – etenkin lukutaito korostuu

Tänä vuonna koulunsa aloittavien lasten lähtötaso voi olla huomattavasti korkeampi kuin heidän vanhempiensa oli vuosikymmeniä sitten. Etenkin lukutaidon kehityksessä on tapahtunut muutosta.

– 1970–80-luvulla oletuksena oli, että lapset tulevat kouluun vähän niin kuin tyhjinä tauluina ja siellä opitaan asioita, pohjustaa kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Hän kuvailee, että vuosikymmeniä sitten vanhempia lähestulkoon kiellettiin opettamasta lapsilleen lukutaitoa ennen koulun alkua. Koulunsa aloittavilla haluttiin olevan samanlainen lähtötaso.

– 2000-luvulla tilanne on muuttunut ihan toisenlaiseksi. Kun kuusivuotiaiden esiopetus alkoi käytännössä koskea koko ikäluokkaa, myös lasten valmiudet kouluun tullessa ovat ihan erilaiset kuin 30–40 vuotta sitten, Lerkkanen sanoo.

Laissa ei lapselle vaatimuksia

Onko vuosikymmenien aikana tapahtunut muutosta siinä, mitä koulun puolelta odotetaan lapselta tämän aloittaessa oppiuransa?

– On ja ei. Perusopetuslaissa lähdetään edelleen siitä, että esiopetuksen tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä, eikä heille aseteta mitään tieto- tai taitovaatimuksia. Edelleenkin peruskouluun kaikki ovat tervetulleita juuri sellaisina kuin ovat, sanoo opetusneuvos Arja-Sisko Holappa Opetushallituksesta.

Toisaalta hänen mukaansa esikouluun osallistuminen ja toimintaympäristön muutos vaikuttavat siihen, että lapset ovat aiempaa taitavampia.

– Aika päteviä ekaluokkalaisia meillä alkaa olla. Monista asioista on tietoja ja taitoja. Lapset osaavat myös tehdä kysymyksiä, kertoa asioista ja kuunnella, toimia yhdessä sekä auttaa kavereita, opetusneuvos Holappa sanoo.

Esikoulussa edetään leikin keinoin

Suomessa velvoite lasten esiopetukseen osallistumisesta on ollut voimassa vuodesta 2015 alkaen. Professori Lerkkanen kertoo, että 99,4 prosenttia lapsista myös osallistuu siihen. Ne, jotka eivät osallistu, ovat esimerkiksi ulkomailla vanhempien kanssa. Tai ovat aloittaneet jo koulun.

Lapsen ei edelleenkään täydy osata lukea koulun aloittaessaan. Nykyinen esiopetus kuitenkin Lerkkasen mukaan käy läpi kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä lapsen kanssa. Kyse on leikin kaltaisesta kirjainten, äänteiden, sanojen ja tekstin kanssa tapahtuvasta harjoittelusta.

– Tällöin moni lapsi oppii lukemaan, vaikkei lukemista varsinaisesti opeteta, hän kertoo.

Lerkkasen mukaan noin 30 prosenttia lapsista osaa lukea jo melko sujuvasti kouluun mennessään. Toiset 30 prosenttia osaa lukea helppoja sanoja ja oppii lukemaan muutaman kuukauden sisällä koulun alusta. 30 prosenttia lapsista voi esimerkiksi tunnistaa kirjaimia, muttei lue. Lähes kaikki lapset Suomessa oppivat lukemaan ensimmäisen kouluvuoden aikana, mikä on kansainvälisesti erityislaatuista.

– Muualla – kuten Britanniassa – kestää pari vuotta, että lapset oppivat lukemisen perusteet, Lerkkanen vertaa.

Englannin- ja ranskankielellä lukemaan oppimisen pidempään kestoon vaikuttaa hänen mukaansa kielen epäsäännöllisyys – kirjain- ja äännevastaavuuksien vaihtelevuus erilaisissa kirjainyhdistelmissä.

Lukeminen ensimmäisen luokan painopisteenä

Suomessa ensimmäisenä kouluvuotena lukeminen on selkeästi opetuksen painopisteenä. Sen opetus on hyvin systemaattista, ja sitä opetellaan käytännössä joka päivä.

Oppimista myös helpottaa suomenkielen yksinkertainen rakenne. Suomessa yhtä kirjainta vastaa yksi äänne, Lerkkanen toteaa.

– Noin 5–10 prosentille lapsista lukemaan oppiminen on vaikeaa, ja heillä voi olla taustalla suvussa kulkevaa lukihäiriötä. Tällöin lukemaan oppiminen kestää pidempään.

Koulussa huomioidaan nykyisin nopeasti, jos jollakulla lapsista lukemisen oppiminen lähtee liikkeelle muita hitaammin. Tällöin myös ylimääräistä tukea on mahdollista saada.

Lerkkanen muistuttaa, että lasten lukemaan oppimisen ajankohdassa on suuria eroja.

– Se ei liity ikään, vaan kielelliseen kypsyyteen. Jos lapsi on kiinnostunut, hän voi oppia lukemaan neli–viisivuotiaana. Olen kuullut myös yksi–kolmivuotiaiden yksinkertaisten sanojen lukemaan oppimisesta.

Hän kertoo Alkuportaat-pitkittäistutkimuksesta, johon osallistui 2000 lasta vuosina 2006–2016 neljältä eri paikkakunnalta. Sen mukaan yhdeksän prosenttia lapsista osasi lukea yksittäisiä sanoja ennen esikoulua.

Matematiikassa hajonta kasvaa edelleen

Matematiikan kohdalla esiopetuksessa käsitellään numeroita ja lukumääriä sekä yksinkertaisia laskutoimituksia. Lukutaidon tapaan matematiikan osaamista ei edellytetä koulun alkaessa.

Lerkkasen mukaan lasten väliset erot matemaattisissa taidoissa ovat lähtökohtaisesti suuremmat kuin lukemisen valmiuksissa. Erot matematiikan taidoissa eivät myöskään lähde tasoittumaan koulussa, vaan ne kasvavat.

– Tämä on asia, josta on oltu pitkään huolissaan, ja matematiikkaan olisi syytä panostaa samalla tavoin kuin lukutaitoon, Lerkkanen kertoo.

Yksi iso muutos lasten esiopetuksessa on opetusneuvos Holapan mukaan aiempaan verrattuna, että lasten omat mielenkiinnon kohteet ovat aiempaa tärkeämmällä sijalla. Ne motivoivat opiskelua.

– Opetussuunnitelmaan tulee uusia elementtejä sitä mukaa, kun arjen ympäristö muuttuu. Esimerkiksi digitalisaatio on tällä hetkellä opiskelua muuttava asia, joten pienetkin oppijat tarvitsevat käyttö-, medialuku- ja turvataitoja. Kestävyysajattelu on myös yksi osa-alue.

Holapan mukaan koulumaailmassa on jo pitkän aikaa pyritty lasten aktiivista osallistumista korostavaan tapaan, pois pulpetissa istumisesta ja kuuntelemisesta toiminnallisempaan malliin.

– Opetus on vuorovaikutteisempaa, ja lasten ajatuksilla enemmän arvoa. Koko ryhmää ja yksilöitä otetaan huomioon. Ei ole (enää) sellaista, että opettaja suunnittelee kaikki valmiiksi ja sitten tehdään, vaan on joustavampaa.

Englanninkielen valta-asemasta pientä huolta

Kaksi vuotta sitten voimaan tulleen lakimuutoksen myötä vieraiden kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Eri kieliä voidaan Holapan mukaan miettiä, ihmetellä ja tutkia hieman jo esikoulussa, kun usein niitä löytyy jo omasta lapsiryhmästä.

– Kyllä englanti taitaa kuitenkin olla valtakieli, jonka vanhemmat valitsevat hyvin mielellään lapselleen. Vähemmän on muiden kielten opiskelijoita, ja pientä huolta kielivarannosta on, Holappa sanoo.

Koulutarjonnan monipuolistuessa kiinnitetään opetusneuvoksen mukaan samalla huomiota entistä varhaisemmin siihen, että lapset kehittyvät omaa tahtiaan eikä kehitystä voi nopeuttaa.

– Meillä ei pidetä kovin kiirettä varsinkaan akateemisten taitojen oppimisessa.

Sosiaaliset taidot ja itsesäätely ennakkoon olennaisimmat

Monet vanhemmat silti ajattelevat, että lapsen tulisi hallita kouluun mennessään juuri akateemisia taitoja, lukutaitoa tai matematiikkaa, kertoo professori Lerkkanen. Tärkeämpää olisivat kuitenkin itsesäätelyn kyky ja sosiaaliset taidot, joiden osalta vanhempien olisi hyvä evästää omaa lastaan jo ennakkoon.

Harrastuksiin vieminen on yksi hyvä tapa sosiaalisten taitojen opetteluun. Lapselle voi myös antaa kotona ikätason mukaisia pieniä tehtäviä ja vastuita, kuten sängyn petaamista tai roskien viemistä. Entä osaako lapsi laittaa tarpeelliset vaatteet päälleen ulos lähtiessään?

Sosiaalisia taitoja ja itsesäätelyä opetellaan myös esikoulussa. Asioita opetellaan tekemään yhdessä, ja kaikkien kanssa olisi tultava toimeen. Tähän panostetaan paljon.

– Miten jaksaa keskittyä, odottaa omaa vuoroaan, kuunnella opettajaa ja toisia lapsia, pukea ja riisua, huolehtia koulumatkasta – on monia asioita, joita tulisi hallita että koulunkäynti sujuu. Näitä ei välttämättä opita nopeasti, vaan ne ovat monelle lapselle harjoittelun paikka.

Suomessa koulu alkaa "vanhana"

Lähes kaikissa Euroopan maissa lapset aloittavat koulun aiemmin kuin Suomessa. Suomen lisäksi Virossa lapset menevät ensimmäiselle luokalle vasta seitsemänvuotiaana.

Suomessa on parhaillaan meneillään kaksivuotisen esikoulun kokeilu (2021–24), jonka mahdollisia hyötyjä tarkastellaan koeryhmissä yksivuotiseen esiopetukseen verrattuna. Kokeiluun osallistuu noin 15 000 vuonna 2016–2017 syntynyttä lasta satunnaisesti valituista opetusyksiköistä ympäri Suomen. Verrokkiryhmässä on noin 20 000 samanikäistä lasta.

Tarkastelun kohteena on, saavatko viisivuotiaana esikoulun aloittavat lapset etua akateemisissa tai sosiaalisissa taidoissa ja onko hyöty niin suuri, että kaksivuotinen esiopetus kannattaisi ulottaa koko ikäluokkaan, tutkimuksessa mukana oleva Lerkkanen kertoo.

Etuna myöhemmin alkavassa peruskoulussa on hänen mukaansa, että lapsella on enemmän aikaa kypsyä ja hänen kehitystään tuetaan kokonaisvaltaisemmin. Lerkkanen on kuullut Britanniasta, että jo nelivuotiaat lapset voivat ymmärtää olevansa jossain aineessa muita heikompia, mikä laskee koulussa olennaisen tärkeää motivaatiota.

– Se hyöty myöhemmin aloittamisesta on, että lähes kaikki lapset aloittavat innoissaan koulun ja ovat valmiita siihen, hän sanoo.

Vanhemmat voivat tukea osallistumalla

Miten vanhemmat voivat tukea lasta koulun aloituksessa? Opetusneuvos Holappa kehottaa vanhempia olemaan aktiivisesti mukana lapsen oppimisen polulla ja käymään esimerkiksi mahdollisissa koulun tutustumistilaisuuksissa. Lisäksi hän kehottaa olemaan tekemisissä muiden vanhempien kanssa.

Kasvatustieteen professori Lerkkasen mielestä aikuisen olisi tärkeintä olla kiinnostunut lapsen arjesta: kysyä millainen päivä koulussa oli ja mitä tuli läksyksi.

– Arvostus koulunkäyntiä ja myös opettajaa kohtaan välittyvät lapselle, Lerkkanen sanoo.

Lisäksi hän kehottaa lukemaan lapselle, vaikka tämä osaisi jo lukea itsekin.

– Kestää pitkään ennen kuin lapsi pystyy itse seuraamaan juonenkäänteitä ja nauttimaan lukemisesta. Ääneen lukeminen rikastuttaa sanavarastoa ja tukee myöhempää luetun ymmärtämistä. Jos haluatte tukea lukutaidon kehitystä, lukekaa lapselle ainakin vartti päivässä!

------

Korjaus 19.4. klo 18.42: Juttua on korjattu toiseksi viimeisen väliotsikon jälkeen. Kokeiluun osallistuvat lapset ja verrokkilapset ovat samanikäisiä. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että kokeiluun osallistuvat lapset olisivat olleet viisi- ja verrokkilapset kuusivuotiaita.

Mainos: Lahden kaupunki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut