Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakkaalla vanhuksella on monta nimeä, mutta mikä sinusta on terminä soveliain? Vastaa kyselyyn!

Riista- ja valvontakamerat ovat hyvä apu petovahinkojen ehkäisyssä – myös karkotelaitteista ja gps-pannoista saatiin hyviä kokemuksia

Lammastilalliset kertoivat saaneensa hyviä kokemuksia suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyyn uusista menetelmistä,kuten riista- ja valvontakameroista.

Eläintiloille toimitettiin Susilife-hankkeessa tarvikkeita, joista kerättiin käyttökokemuksia kyselyllä. Hankkeen suunnittelija Mari Tikkunen Suomen riistakeskuksesta kertoo, että riista- ja valvontakameroiden nähtiin hyödyttävän myös päivittäistä eläinten tarkkailua.

Riistakameroita kokeiltiin 17 tilalla. Vajaa puolet tiloista koki, että tilalla olisi pystytty estämään tai pienentämään petovahinkoja kameran avulla.

– Kameroita testanneista 65 prosenttia koki kameran hyödylliseksi laiduntavien eläinten tarkkailussa. Jos kamerassa ei näkynyt petoja, se koettiin tärkeäksi tiedoksi. Laiduntavien eläinten rauhalllinen käytös kertoi myös sen, että mikään ei ole uhkaamassa, Tikkunen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Riistavahinkorekisterin mukaan viime vuonna tapahtui lähes 50 yksittäistä lammasvahinkotapausta, joissa kuoli lähes 240 lammasta. Nämä vahinkotapaukset eivät kata kaikkia, sillä rekisterin lisäksi on vahinkotapauksia, jotka on korvattu tilan vakuutuksen kautta.

Hankkeen toimittamia riistakameroita ja petoeläinten karkottimia on ollut käytössä kesästä 2020 lähtien.

Karkotelaitteina käytetty radioita ja jouluvaloja

Tiloilla testattiin myös gps-pantoja sekä karkotelaitteita, joiden pelote perustuu valoon, ääneen tai niiden yhteisvaikutukseen.

Kaksi gps-pantoja käyttäneistä kuudesta tilasta arvioi, että vahingon sattuessa sijaintitiedon avulla olisi voinut estää tai vähentää petovahinkoja. Lähes kaikki gps-pantoja kokeilleet tilat kokivat kuitenkin hyötyneensä pannoista.

– Pantojen avulla saadaan varsinkin isoilla maisemanhoitoalueilla arvokasta tietoa lampaiden liikkeistä, Tikkunen sanoi.

Suurin osa vastanneista tilallisista oli sitä mieltä, että gps-pannan avulla saadaan arvokasta lisätietoa lampaiden liikkeistä laitumella erityisesti silloin, kun laidun sijaitsee kaukana tilakeskuksesta.

Karkotelaitteista tilat kokivat myös saaneensa hyödyllisiä kokemuksia. Kokeiltavana oli viittä eri mallista karkotelaitetta, jotka asennettiin pääosin laitumen reunalle pelotteeksi sudelle ja muille suurpedoille. Suurpetojen suhtautumista laitteisiin tai niiden karkotevaikutusta ei pystytty varmistamaan, koska esimerkiksi riistakamerakuvaa tällaisesta tilanteesta ei saatu.

Karkottimet on tilattava ulkomailta, mutta tilalliset ovat olleet kekseliäitä ja turvautuneet myös omiin ratkaisuihin.

– Tiloilla on soitettu laitumella radiota ja tiedän yhden tilan, jossa on käytetty jouluvaloja karkottimena, Tikkunen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Teknistä ja laumanvartijakoirien valvontaa on vaikea vertailla

Ympäristöjärjestö WWF Suomen maaliskuussa julkaisemaan kyselyyn vastanneista eläintiloista lähes 90 prosenttia kertoi koirasta olleen paljon tai riittävästi hyötyä petovahinkojen ehkäisyssä. Kyselyyn vastasi yli 50 eläintilaa.

Laumanvartijoiden käyttö ei kuulu Susilifen piiriin, joten niiden käytön tehokkuutta Tikkunen ei osannut arvioida. Tikkusen mielestä laumanvartijakoiria ja teknistä valvontaa ei ehkä voi vertailla keskenään.

– Koirat ovat kuitenkin hyvin tehokkaita suojaamaan eläimiä pelottamalla pedon pois tai viemällä sen huomion pois laiduntavista eläimistä. Varmaan paras keino suojaukseen on sekä tekninen valvonta että laumanvartijakoirat, Tikkunen vastasi infossa STT:lle.

Susilife-hankkeen loka-marraskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 22 eläintilallista, joista 19 oli lammastiloja. Eläintilallisten käyttökokemuksia eri suojausmenetelmistä kerätään vuoteen 2024 asti.