Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Pääministeri Marin eduskunnalle: Natoon hyväksymisprosessin nopeutta mahdotonta etukäteen tietää – puolustusministeri Kaikkonen toppuutteli kiihkeimpiä Nato-jäsenyyden puolestapuhujia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei pystynyt antamaan eduskunnalle yksiselitteistä vastausta siihen, missä aikataulussa Suomi voisi liittyä Natoon, jos jäseneksi päätettäisiin hakea. Teknisesti Suomi kuten myös Ruotsi varmasti täyttäisivät Marinin arvion mukaan kaikki vaatimukset, mutta koska kyseessä olisi myös poliittinen hyväksymisprosessi, olisi sen nopeutta mahdotonta etukäteen varmasti tietää.

– Meidän näkökulmastamme olisi suotavaa, että prosessi olisi mahdollisimman nopea. Varmasti tätä pyrittäisiin myös etukäteen mahdollisimman pitkälle selvittämään niiden reunaehtojen puitteissa kuin selvitystä olisi mahdollista tehdä, Marin sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Päätös uuden jäsenmaan ottamisesta edellyttää kaikkien Naton jäsenmaiden hyväksyntää. Tästä syystä Suomen kannattaisi etukäteen varmistaa tuki kaikilta 30 Nato-maalta.

Marin toisti jälleen arvionsa siitä, että keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Suomessa käydään tämän kevään aikana. Hallitus antaa eduskunnalle keskustelun tueksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tällä tietoa huhtikuun alkupuolella.

Ei käden käänteessä

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toppuutteli kiihkeimpiä Suomen Nato-jäsenyyden puolestapuhujia eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa.

– Ajoitus on syytä miettiä sen mukaan, mikä on Suomen turvallisuudelle parasta. On helppo yhtyä tasavallan presidentin sanoihin: "kun muutos on rajua, pään on pysyttävä kylmänä". Päättäjien on arvioitava tämä uusi turvallisuustilanne huolella, mutta ilman viivytystä, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mukaan sotilasliittoon liittyminen ei voisi tapahtua aivan käden käänteessä.

– Mitään yhden yön menettelyä ei ole olemassa, mutta ei se käsittääkseni myöskään mikään vuosien kysymys ole, Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen kertoi eduskunnassa osallistuvansa keskiviikkona Brysselissä järjestettävään Naton puolustusministerikokouksen työistuntoon, jonka aiheena on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Nato-maiden lisäksi kokoukseen on kutsuttu Suomen, Ruotsin, Ukrainan ja Georgian puolustusministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

Kaikkonen kertoi odottavansa kokoukselta tärkeää ja vakavaa keskustelua turvallisuustilanteesta Ukrainassa.

Halla-aho esitti ampumatarvikelahjoituksia

Kaikkonen vastasi myös kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) kysymykseen Suomen puolustustarviketoimituksista Ukrainalle.

Halla-aho esitti, että Suomen valtio tilaisi kotimaisilta ampumatarvikevalmistajilta materiaalia edelleen lahjoitettavaksi Ukrainaan. Tällainen apu ei Halla-ahon mukaan olisi pois Suomen maanpuolustuksen tarpeista.

Halla-aho muistutti, että Suomessa on huomattavaa kotimaista ampumatarviketeollisuutta.

Halla-ahon mukaan on Suomen oman turvallisuuden kannalta oleellista, että Venäjän sotaretki Ukrainaan tulee Venäjälle mahdollisimman kalliiksi myös materiaali- ja miehistötappioiden muodossa.

Kaikkonen ei tyrmännyt Halla-ahon esitystä, mutta jäi pohtimaan ampumatarviketeollisuuden toimitusaikoja.

– Uusia ratkaisuja meillä ei tällä hetkellä ole pöydällä, mutta eivät ne ole poissuljettujakaan. Puolustustarvikkeista voi kyllä yleisesti sanoa sen, että kun kysyntä kasvaa, niin myös toimitusajat pitenevät. Eli en ole aivan varma, olisiko tuosta esittämästänne mallista apua akuuttiin kriisiin, Kaikkonen sanoi.

Vastatoimiin syytä varautua

Pääministeri Marinilta kysyttiin myös muun muassa, millaisiin Venäjän vastatoimiin Suomen pitää varautua, jos Suomi liittyy Natoon.

Marin viittasi presidentti Sauli Niinistöön, joka on hänen mielestään kuvaillut hyvin, että vastassa olisi varmasti monenlaista ilkeyttä alkaen hybridivaikuttamisesta, kybertoiminnasta, monenlaisista vaikeuksista rajoilla, arkisten asioiden hoitamisesta.

– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö voisi tehdä omia ratkaisujamme oman turvallisuutemme näkökulmasta, mutta varmasti tähän kaikkeen pitäisi tuossa tilanteessa varautua, Marin sanoi.

Kansanedustajia askarruttivat lisäksi muun muassa Venäjän sotarikokset ja niistä vastuuseen joutuminen, venäläisten toisinajattelijoiden turvallisuus ja heidän auttamisensa sekä se, miten venäläisestä energiasta päästään mahdollisimman nopeasti eroon.

Monet kysymyksistä jäivät 45 minuuttia kestäneen keskustelun aikana vailla vastauksia.