Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Asiantuntija: Kiina tuskin lähtisi tukemaan aseellisesti Venäjää Ukrainan konfliktissa – Ukrainan kriisi on kuitenkin ajanut Kiinan hankalaan paikkaan

Ukrainan kriisi on ajanut Kiinan hankalaan asemaan, arvioi Kiinaan perehtynyt erikoistutkija Matti Puranen Maanpuolustuskorkeakoulusta (MPKK) STT:lle. Hänen mukaansa johdon laskelmointi on osittain hukassa, eikä se aivan tiedä, miten asettuisi konfliktissa.

Virallisesti Kiina on korostanut neutraaliutta ja jonkinlaista rauhanvälittäjän roolia, mutta varonut tuomitsemasta Venäjää julkisesti.

– Kiinan kotimaisessa tiedonvälityksessä annetaan Venäjää tukeva kuva. Mutta kyse ei ole niinkään Venäjän puolustuksesta vaan Yhdysvaltain vastuksesta, eli tilannetta käytetään Kiinan perinteiseen länsivastaisuuteen, hän sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi taas STT:lle, että Kiina tarkkailee tilanteen kehittymistä.

– Kiinalla on se kysymys, että haluaako se sotkeutua sotkuun. Samalla se haluaa kuitenkin pitää markkinat auki. Kiinan päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Eli Kiina varmaan odottaa ja katsoo, mitä tuleman pitää.

Purasen mukaan ennen kaikkea kriisi on osoittanut, että Kiina tavoittelee lähinnä maata hallitsevan kommunistisen puolueen omia intressejä.

– Ukrainan kriisi on osoittanut lopulta niillekin, jotka asiasta olivat eri mieltä, että Kiinan ulkopolitiikan takana ei ole arvoja, johon on sitouduttu, vaan kyse on puolueen intressien laskelmoinnista.

Hän viittaa esimerkiksi siihen, että Kiina on aiemmin puhunut muun muassa valtioiden itsemääräämisoikeuden kunnioituksesta, mutta on silti varonut kritisoimasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Venäjän toiminta ajaa sitä selkeästi enemmän Kiinan vaikutusvallan alle

Yhdysvaltalainen media kertoi maanantaina, että Venäjä olisi pyytänyt Kiinalta sotilaallista ja taloudellista tukea sen sotaan Ukrainassa.

Kiina ei suoraan kiistänyt tai myöntänyt tietoja. Sen sijaan se syytti maanantaina Yhdysvaltoja "disinformaation" levittämisestä. Yhdysvallat puolestaan varoitti, että Kiinaa odottavat vakavat seuraukset, mikäli se auttaa Venäjää kiertämään sille asetettuja pakotteita.

Purasen mukaan olisi hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa Kiina lähtisi aseellisesti tukemaan Venäjää.

– Kiina asettuisi silloin selkeästi Venäjän rinnalle, ja sitten pitäisi pohtia, mikä reaktio olisi lännessä.

Samalla Venäjän toiminta ajaa sitä selkeästi enemmän Kiinan vaikutusvallan alle.

– Olen lukenut kiinalaisia politiikan analyyseja jo ennen tätä kriisiä. Niissä oltiin hyvinkin realistisia, että Venäjän yksi suurvalta-aseman aseman palikka on hyvät suhteet Kiinaan, ja tätä palikkaa voi hyödyntää. Se riippuu Kiinan hyväntahtoisuudesta. Nyt tätä ei ole toistaiseksi hyödynnetty, hän sanoo.

Kiinan kilpailu USA:n kanssa ohjaa yhä politiikkaa

Samalla Kiina tuskin haluaa, että Venäjä romahtaa, minkä takia se pysyttelee maan tukena.

– Kiinassa on alettu ymmärtää, että värivallankumouksien äiti saattaa muhia rajan takana. Jos Venäjä luhistuu, niin mitä tapahtuisi Valko-Venäjällä tai Kiinan naapurimaissa Keski-Aasiassa? Venäjän romahtaminen ja herraties demokratisoituminen tai lännelle myönteinen hallitus olisi Kiinalle kauhistuttava ajatus, Puranen sanoo.

Samaa arvioi Aaltola.

– Pitkällä aikavälillä Kiina valmistautuu haastamaan Yhdysvaltoja omilla lähialueillaan ja katselee tätä tilannetta ollakseen itse valmistautunut. Siksi maa ei halua, että Venäjä romahtaa.

Myös kriittisiä puheenvuoroja

Puranen huomauttaa, että esille on noussut myös yksittäisiä poikkeuksellisen kriittisiä puheenvuoroja, jossa Kiinan Venäjän tukeminen on vahvasti kyseenalaistettu. Esimerkiksi Shanghaissa asuva kiinalainen politiikan tutkija Hu Wei on julkaissut Kiinan kantaa kritisoivan puheenvuoron.

Tekstissä todetaan muun muassa, että Kiina ei voi olla sidoksissa Venäjään ja sen pitäisi estää Venäjän presidentin Vladimir Putinin mahdolliset seuraavat sotaretket.

– Kiina on maailman ainoa valtio, jolla on tähän kapasiteettia, Hu kirjoitti.