Talouskasvu Suomessa hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin, arvioi Suomen Pankki. Aiempi ennuste on ollut 2,6 prosenttia.
Suomen Pankki myös arvioi hintojen nousevan tuntuvasti. Inflaation odotetaan nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi muun muassa, että viime vuoden positiivinen talouskehitys on nyt saanut uuden varjon Venäjän Ukrainaan kohdistaman brutaalin hyökkäyksen seurauksena.
– Tämä sodan synnyttämä epävarmuus vaikuttaa nyt paljon ihmisten mieliin ja sitä kautta talouteen. Talous on myös kansanpsykologiaa, Rehn sanoi.
Ukrainan sodan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Pankki laati kaksi eri ennustetta. Ensimmäisessä laskelmassa vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon rajautuisivat pääosin vuoteen 2022 ja talous kasvaisi noin 2 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Toisessa laskelmassa vientimarkkinat heikentyvät enemmän ja raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät pitkään korkeina.
Heikompaa kasvua ennustavassa laskelmassa talouskasvu jäisi vuosina 2022–2023 vain 0,5 prosenttiin.
Rehn puhui uudesta taloudellisesta, teknologisesta, energiataloudellisesta ja "ilmeisesti myös kulttuurisesta" rautaesiripusta. Euroopassa halutaan nyt muun muassa päästä eroon riippuvuudesta venäläiseen energiaan.
Kaksi laskelmaa
Ennustepäällikkö Meri Obstbaumin mukaan suurimmat vaikutukset tulevat Venäjälle kauppaa harjoittavien yritysten kautta. Metalli-, metsä- ja kemianteollisuus menettävät vientimarkkinoita, ja Obstbaumin mukaan tilanne koskettaa Suomen teollisuutta laajasti.
Käytännössä molemmissa ennusteissa nähdään samat ajurit, mutta toisessa laskelmassa vaikutukset ovat pahemmat.
Kyse on siitä, että kysyntä Suomen vientituotteille vähenee, epävarmuus lisääntyy ja Venäjän kauppa ja liiketoiminta suuntaavat uusille markkinoille.
Toisessa laskelmassa on huomioitu myös euroalueen kasvun hidastuminen. Siinä kriisi pitkittyisi ja sota johtaisi tuotannolle tärkeiden raaka-aineiden ja tarvikkeiden saatavuuden heikkenemiseen ja tuotantoketjujen pullonkaulojen pahenemiseen.
Rehn ja Obstbaum arvioivat, että vaikutukset tulevat näkymään myös työllisyydessä ja Suomen julkisessa taloudessa verotulojen kautta.
– Ikävä kyllä varsinkin siitä rankemmasta skenaariosta tulisi olemaan myös aika merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen Suomessa, Rehn totesi.
Ennustepäällikkö Obstbaum totesi, että arvioita työllisyysvaikutuksista päivitetään kevään mittaan, mutta vaikutusten alaiseksi joutuvissa yrityksissä on huomattava määrä työllisiä.
Venäjä liukumassa syvään talouskriisiin
Venäjä on puolestaan vajoamassa syvään talouskriisiin. Finanssikriisi, pääomaliikkeiden rajoitukset ja ulkomaalaisten yritysten laajamittainen maasta poistuminen johtavat siihen, että elintaso laskee ja investoinnit supistuvat jyrkästi, tuoreessa arviossa esitetään.
Arvion mukaan Venäjän talous saattaa supistua noin 10 prosenttia tänä vuonna, ja Venäjän tuonnin arvon arvioidaan romahtavan noin 50 prosenttia.
– Venäjä on liukumassa pahimpaan talouskriisiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen totesi tilaisuudessa.
Venäjällä on käynnissä talletuspako, joka on jatkunut helmikuun lopulta saakka, ruplan arvo on romahtanut ja lähes kaikki suurimmat pankit on suljettu ulos pankkien kansainvälisestä maksujärjestelmästä Swiftistä.
– Jos Venäjän bkt supistuu tänä vuonna 10 prosenttia, niin se ei ole yllättävää. Riskit ovat varmaan enemmän sinne negatiivisen puolelle, Korhonen sanoi.