EU-tukia voi jatkossa jäädyttää, jos jäsenmaa ei noudata yhteisiä sääntöjä – tuomioistuin linjasi mekanismin lainmukaiseksi

EU-tuomioistuin on odotetusti näyttänyt vihreää valoa EU:n oikeusvaltiomekanismille eli sille, että yhteisten rahojen käyttö voidaan sitoa yhteisten sääntöjen noudattamiseen.

Jos EU-maa ei noudata oikeusvaltioperiaatetta, sen saamia EU-tukia voidaan jäädyttää mekanismin avulla. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyys on turvattu ja julkisen vallan käyttö perustuu lakiin.

Oikeusvaltiomekanismi tuli voimaan jo viime vuoden alussa. Sitä ei ole käytetty, koska mekanismia kiivaasti vastustavat Puola ja Unkari valittivat asetuksesta EU-tuomioistuimeen viime vuoden maaliskuussa. Niiden mielestä mekanismi olisi ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.

Tuomioistuin hylkäsi Puolan ja Unkarin kanteet.

Unkarin oikeusministeri Judit Varga lyttäsi tuoreeltaan tuomioistuimen ratkaisun "poliittisesti motivoituneeksi" ja väitti sitä EU:n painostukseksi Unkaria kohtaan.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaata (kok.) Vargan kommentit eivät yllättäneet. Sarvamaa toimi EU-parlamentin toisena pääneuvottelijana, kun oikeusvaltioehdollisuutta koskevasta asetuksesta neuvoteltiin EU-instituutioiden kesken.

Puolan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta puolestaan kutsui päätöstä "hyökkäykseksi maan itsemääräämisoikeutta vastaan".

Vino pino oikeusvaltiohuolia

Unkariin ja Puolaan liittyvät oikeusvaltiohuolet ovat laaja vyyhti. EU pyrkii nyt ohjaamaan maita takaisin ruotuun rahan avulla, kun keskustelu ei ole riittänyt.

EU-komissio ei ole esimerkiksi antanut vihreää valoa Unkarin ja Puolan elpymissuunnitelmille, joten maat eivät ole vielä saaneet EU:n suuresta elpymispaketista rahoja käyttöönsä.

Puolan kohdalla oikeusvaltiohuolet ovat kohdistuneet erityisesti maan oikeuslaitokseen, jonka riippumattomuutta poliittiset päättäjät ovat horjuttaneet esimerkiksi korkeimman oikeuden yhteydessä toimivan tuomarien kurinpitoelimen kautta. Viime vuonna Puolalle määrättiin sakkoja, koska maa ei ollut keskeyttänyt kiistellyn kurinpitoelimen toimintaa.

Maan presidentti Andrzej Duda on tosin ehdottanut nyt tämän kuun alussa, että kurinpitoelin lakkautettaisiin.

Närää EU:ssa on aiheuttanut myös Puolan perustuslakituomioistuimen viime syksynä tekemä linjaus, jonka mukaan osa EU:n perussopimusten artikloista on Puolan perustuslain vastaisia. Linjaus kyseenalaisti EU-oikeuden aseman maassa.

Lisäksi Puola on polkenut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Myös Unkarissa vähemmistöjen oikeudet ovat joutuneet vastatuuleen, kun maa sääti viime vuonna lain, jolla se käytännössä kielsi esimerkiksi homoseksuaalisuudesta kertomisen lapsille ja nuorille.

Unkariin kohdistuu myös vakavia huolia korruptiosta ja EU-varojen väärinkäytöstä.

Pelissä EU:n uskottavuus

EU-tuomioistuimen ratkaisussa kiinnitetään huomiota siihen, että jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen pohjana on EU:n yhteisten arvojen kunnioitus. Yhteisiin arvoihin lukeutuvat muun muassa oikeusvaltio ja yhteisvastuu.

– Unionin on voitava puolustaa näitä arvoja toimivaltansa rajoissa, tuomioistuin toteaa.

EU:n sisäistä oikeusvaltiohuolista on keskusteltu vuosikausia. Oikeusvaltiomekanismista toivotaan entistä jämäkämpää työkalua rahojen pidättämiseen.

– Voi sanoa, että tämä on ensimmäinen todella vakava yritys ja tähän asti paras yritys puuttua siihen, että jäsenvaltioissa noudatettaisiin oikeusvaltioperiaatteita, Sarvamaa sanoi.

Kyseessä on koko unionin uskottavuus: pystyykö EU huolehtimaan siitä, että yhteisiä sääntöjä noudatetaan unionin sisällä.

Yhtälön vastaus auki

Puolan ja Unkarin kiivas vastustus perustuu siihen, että niiden miljardituet ovat nyt vaakalaudalla.

Esimerkiksi vuonna 2020 Puolan EU-tulot olivat noin 18 miljardia ja Unkarin reilut 6 miljardia, käy ilmi valtioneuvoston yhteenvedosta . Kumpikin maista on nettosaajia eli ne saavat EU:sta enemmän tukirahoja kuin mitä ne maksavat jäsenmaksuja.

Vielä ei ole tiedossa, kuinka suuri osuus vuosittaisista tuista pystyttäisiin jäädyttämään oikeusvaltiopuutteiden vuoksi.

Summa selviää, kun EU-komissio aikanaan tekee ehdotuksen mekanismiin liittyvistä toimista. Sarvamaa arvioi, että summa on lopulta tulkintakysymys siitä, kuinka vakavasti oikeusvaltiorikkomukset vaarantavat EU:n varojen käyttöä.

– Komission täytyy oikeasti ottaa laskin käteen ja luoda jonkinlainen yhtälö sille, minkä rahasumman arvoisesti Unkarissa rikotaan oikeusvaltioperiaatteita, Sarvamaa sanoi.

– Suurimmillaan, jos halutaan, voidaan tulkita niin, että kaikki rahat ovat ikään kuin epäluotettavan käytön piirissä ja silloin ne kaikki voidaan peruuttaa.

Komissiolta odotetaan nopeita toimia

Katseet kääntyvät nyt EU-komissioon, jolta etenkin EU-parlamentti odottaa ripeitä toimia mekanismin käyttämiseksi.

Oikeusvaltiomekanismin käyttäminen on monivaiheinen prosessi. Virallisesti kaikki alkaa siitä, että komissio lähettää EU-rahan käyttöön liittyvistä oikeusvaltiopuutteista epäillylle jäsenmaalle notifikaation, johon jäsenmaalla on yhdestä kolmeen kuukautta aikaa vastata.

Vastauksen jälkeen komissio tekee toimenpide-ehdotuksen jäsenmaita edustavalle neuvostolle, joka päättää toimista määräenemmistöllä. Näin ollen yhden jäsenmaan vastustus ei riitä torppaamaan mekanismin käyttöä.

Sarvamaa uskoo, että komissio lähettäisi ensimmäisen notifikaatiokirjeen maaliskuun puolivälin tienoilla.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi tiedotteessaan, että komissio tutustuu tarkoin tuomioistuimen antamaan päätökseen ja hyväksyy sitten mekanismin käyttöä koskevat ohjeet lähiviikkoina.

Von der Leyen lupaa komission toimivan määrätietoisesti, kun asetukseen sisältyvät ehdot mekanismin käyttämisestä täyttyvät.

Unkarin vaalit saattavat hidastaa toimia

Nopea eteneminen ei ole täysin varmaa. Viime päivinä on esitetty kysymyksiä siitä, hidastaako Euroopan jännittynyt turvallisuuspoliittinen tilanne komission toimia oikeusvaltiokysymyksessä.

Sarvamaa arvioi, että turvallisuuspoliittisen tilanteen ei tulisi haitata komission etenemistä, koska oikeusvaltiomekanismin käyttö kuuluu budjettiosastolle, jolla kyllä riittää aikaa ja käsiä asian hoitamiseen.

Unkarissa järjestetään huhtikuun alussa parlamenttivaalit, ja saattaa olla, että EU-komissio katsoo parhaaksi odottaa vaalien yli ennen mekanismin käyttöä.

– Jos juuri muutamaa viikkoa ennen vaalipäivää Brysselistä tulee tällainen notifikaatio, niin silloin (pääministeri Viktor) Orban pystyy kyllä käyttämään sen hyväkseen vaaleihin mentäessä, Sarvamaa sanoi.

Hän ei kuitenkaan usko, että komissio viivyttelisi toimissaan vaalien vuoksi.

Edessä kovaa peliä

Sarvamaa ennustaa Puolan ja Unkarin pelaavan kovaa peliä tulevina kuukausina. Hän arvioi, että maat tulevat vielä tekemään kaikkensa mekanismin vastustamisessa ja todennäköisesti valittavat komission mahdollisista niille suunnatuista notifikaatioista.

Ne voisivat myös tahoillaan todeta asetuksen omien perustuslakiensa vastaiseksi, mikä tarkoittaisi sitä, että ne viittaisivat kintaalla paitsi EU-laille myös EU-tuomioistuimelle.

Yhtenä huolena on, että Puola ja Unkari ryhtyisivät vaikeuttamaan EU-päätöksentekoa kaikissa kysymyksissä, joissa vaaditaan jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Suureksi kysymykseksi muodostuu, miten Puolan ja Unkarin vastustukseen seuraavaksi vastataan.

– Tulee olemaan todella jännittävä näytelmä, Sarvamaa sanoi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut