Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kannattaa koronarajoitusten purkamista hallituksen suunnittelemassa tahdissa, mutta haluaa pitää yllä keskustelua sairaalalaitoksen kantokyvystä.
Lindén kiinnittää huomiota siihen, että vaikka koronan takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on laskenut, kaikkien koronan takia sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on kuitenkin vakiintunut korkealle tasolle noin 650:een.
– Tämä 650 tuntuu nyt vakiintuneen. Sehän on korkeinta tasoa mitä koko tämän kahden vuoden kriisin aikana on ollut. Nyt täytyy tarkasti seurata tätä tilannetta ja aivan niin kuin valtioneuvoston neuvotteluissa sovittiin, tehdä asteittain näitä rajoitusten purkuja, Lindén sanoi tiedotustilaisuudessaan.
– Korostaisin terveyspalvelujärjestelmästä vastuussa olevana ministerinä, että kyllä meidän täytyy huolehtia sairaaloiden kantokyvystä ja sen täytyy olla koko ajan keskustelussa mukana, Lindén sanoi.
Lindén muistutti, että eristyksissä hoidettavien koronapotilaiden hoito vie huomattavan osan sairaaloiden resursseista, vaikka he eivät olisikaan tehohoidossa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi aiemmin tällä viikolla, että koronarajoituksia voidaan alkaa purkaa 14. helmikuuta alkaen. Esimerkiksi kaikki ravintolat saisivat siitä alkaen olla auki puoleenyöhön, anniskelu päättyisi kello 23.
Kiuru siirtyi perhevapaalle
Lindén (sd.) nimitettiin perjantaina hallituksen perhe- ja peruspalveluministeriksi. Lindén on ensimmäisen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Lääkäritaustainen Lindén tunnetaan puolueensa sote-osaajana.
Tehtävää tähän asti hoitanut Krista Kiuru (sd.) siirtyi perhevapaalle, jolta hänen on määrä palata syyskuussa. Kiuru kertoi ennen joulua olevansa raskaana. Hänen laskettu aikansa on maaliskuun lopulla.
Lindén arvioi tiedotustilaisuudessaan, että alkaneen kevätkauden merkittävin lakiuudistus perhe- ja peruspalveluministerin toimialalla on hoitotakuulainsäädäntö, jolla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuollon asemaa.
Toinen tärkeä lähikuukausien asia on Lindénin mukaan hyvinvointialueiden rakennustyö, jota ohjataan sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lindén kiisti tiedotustilaisuudessa julkisuudessa esitetyt arviot siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välit olisivat tulehtuneet koronapandemian hoitoon liittyvien näkemyserojen vuoksi.
Lindén sanoi tapaavansa THL:n johtoa toivottavasti jo ensi viikolla.
– En näe, että välit ovat millään tavalla tulehtuneet. Vuorovaikutus on hyvää ja pyrin osaltani sitä parantamaan, Lindén sanoi.
Omalääkärimallia etee npäin
Lindén sanoi viime viikolla Demokraatti-lehden haastattelussa, että hän aikoo ajaa kannattamaansa omalääkärimallia myös perhe- ja peruspalveluministerinä.
Lindén ei tiedotustilaisuudessa vielä osannut tarkalleen sanoa, miten hän aikoo asiaa ministerinä edistää, mutta sanoi omalääkärimallista olevan monenlaista kansanterveydellistä hyötyä.
– Aion paneutua tähän asiaan heti ensi viikolla jonkinlaisen aloitteen muodossa, Lindén sanoi.
Lindén sanoi Demokraatin haastattelussa myös, että tehohoitopaikkojen määrää tulisi Suomessa lisätä, sillä Suomi jää tässä suhteessa jälkeen eurooppalaisessa vertailussa. Hänen mukaansa Suomeen tulisi seuraavan viiden vuoden aikana saada sata tehohoitopaikkaa lisää.
Lindén sanoi tiedotustilaisuudessaan myös, että korona-aika on osoittanut sen, että Suomen terveydenhoitojärjestelmä tarvitsee lisäresursseja.
– Meillä on hyvin tehokas järjestelmä, joka viritetty niin, että se on vähän valot punaisella koko ajan, ja sitten kun tulee ylimääräistä kuormitusta, saattaa tulla vaikeita haasteita, niin kuin on nähty. Eli kyllä tämä keskustelu täytyy käydä, vaikkapa juuri tehohoitopaikkojen kokonaismäärästä, Lindén sanoi.