Puhemieheksi tiistaina valitun Matti Vanhasen (kesk.) mielestä on selvää, että eduskunnan pitää käydä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu vielä helmikuun aikana. Hänen mukaansa hallitusta on alustavasti pyydetty alustamaan aiheesta.
Vanhasen mukaan ennen eduskunnan joulutauon alkua jännite alkoi lisääntyä Euroopassa. Eduskunta keskusteli hänen mukaansa tilanteesta jonkin verran budjetin palautekeskustelussa, mutta tarvetta on erilliselle keskustelulle ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
– Tilanteen kehitys Euroopassa on sellainen, jota ei kannata nyt ennakoida. Saattaa olla, että teemasta tulee kestoaihe alkaneelle vuodelle, jos huonosti käy. Valitettavasti, Vanhanen sanoi puhemiehistön tiedotustilaisuudessa.
Hän toivoo, että aiheesta voidaan puhua suoraan ja selkeästi, mutta siten, että eri näkemyksillä on sijansa.
– Aika näyttää minkälainen konsensushakuisuus siinä on vai minkälaisia eroja.
Vanhanen uskoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan nousevan myös kyselytuntien aiheeksi ja hän arveli sen saavan osansa jo valtiopäivien avauskeskustelussa.
Kansalaisia kiinnostavia lakeja
Vanhanen arvioi, että huomenna avattavista vaalikauden viimeisistä valtiopäivistä tulee ylipäätään sisällöllisesti kansalaisille erittäin mielenkiintoiset. Hän kertoi, että eduskunta sai tiistaina pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen lainsäädäntösuunnitelman ja sen mukaan eduskuntaan on tulossa vielä noin 300 hallituksen esitystä ja neljätoista selontekoa.
Vanhanen nosti esiin laajasti kansaa kiinnostavista esityksistä muun muassa postilain uudistuksen, joka koskee sitä, kuinka monena päivänä posti pitää jakaa. Myös kiinteistöverouudistus koskee Vanhasen mukaan oikeastaan jokaista suomalaista.
– Talouspolitiikka on luonnollisesti suuressa roolissa, hallitus myös jatkaa jo vaalikauden aikana tehtyjä ilmastopäätöksiä. Niistä varmasti riittää keskustelua myös näillä valtiopäivillä, kokemus on osoittanut sen.
Ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkava Antti Rinne (sd.) nosti kauden kuumista kysymyksistä esiin hallituksen tulevat työllisyyspäätökset, huhtikuun kehysriihen ja ilmastokysymykset. Rinne myös uskoi lähestyvien eduskuntavaalien tarkoittavan yhä kiihkeämpiä keskusteluita erinäisistä aiheista niin kyselytunneilla kuin täysistuntojen ulkopuolellakin.
Toisena varapuhemiehenä jatkava Juho Eerola (ps.) mainitsi lisäksi koronatilanteen kehittymisen, rajoitukset ja rajoitusten purun olevan kauden alkuvaiheessa ykkösaiheita eduskunnassakin.
Erityisjärjestelyt jatkuvat
Puhemiehistön vaalin jälkeen Vanhanen toivoi kansanedustajilta pitkämielisyyttä ja ymmärrystä sille, että valtiopäivät joudutaan aloittamaan edelleen erityisjärjestelyjen varjostamana.
– Meidän on kyettävä säilyttämään maamme tärkeimmän instituution toiminta ja päätöksentekokyky kaikissa tilanteissa, Vanhanen sanoi.
Hän painotti, että kansanedustajien onnistuminen työssään edellyttää yhteisymmärryksen kasvattamista siitä huolimatta, että pandemia estää kohtaamasta toisia nokikkain.
Vanhasen mukaan vielä ei ole varmaa, koska paluu normaalityöskentelyyn voi eduskunnassa tapahtua.
– Pian on aika arvioida, mitä tästä kaikesta kannattaa kehittää edelleen ja mikä taas heikentää mahdollisuuksia onnistua tehtävässämme.