Harakalta terveiset kehysriiheen: Liikennepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on mahdollista, mutta vaatii myös rahaa

Kansallinen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa hallituksen toukokuussa linjaamilla toimilla, mutta se vaatii myös rahaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Valtion rahoitus on Harakan mielestä nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa.

– Esitetyt toimet pitää rahoittaa täysimääräisesti. Vuositasolla seuraavan kolmen vuoden aikana liikutaan noin 96 miljoonan euron rahoitustarpeessa, josta olemme jo sopineet, mutta useiden kymmenien miljoonien eurojen rahoitus vielä puuttuu, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Suunnitelman ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026. Vuosina 2022–2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa.

Uusia tukia ovat muun muassa sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatuet, jakeluinfran rakentamiseen liittyvät tuet sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tuet. Ne vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,41–0,51 megatonnia.

– Vastaavasti näitä aiottuja ja toivottuja päästövähennyksiä ei saada kirjattua saavutuksiksi, ellei toimenpiteitä rahoiteta. Siksi tämä käynnissä oleva kehysneuvottelu on ratkaiseva.

Kehysriihipäätöksiä tiekarttatoimien rahoittamisesta tehdään huhtikuussa, ja ne koskevat vuosia 2023–2026.

Jakeluvelvoitteen korottaminen harkinnassa

Tavoitteen toteutuminen edellyttää tukien rahoittamisen lisäksi, että EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta toteutuvat. Harakan mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön valmisteluun.

Kolmantena toimena harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä 2030.

– Jos biokaasun tarjontaa voidaan lisätä ja se ottaa mukaan jakeluvelvoitteeseen, niin neljän prosenttiyksikön lisääminen olisi perusteltua, Harakka sanoi.

Tämä edellyttäisi myös sitä, että EU:n päästökauppa toteutuisi.

– Toki kotimainen jakeluvelvoitteen pieni korottaminen on täysin omissa käsissämme, mutta EU:n päästökaupasta odotan erittäin mutkikkaita ja vaikeita neuvotteluita lähivuosina.

Harakan mukaan joulukuussa julkaistun arvion perusteella bio-osuuden lisääminen jo sovittuun 30 prosenttiin ja siitä vielä 34 prosenttiin tarkoittaisi tuntuvaa nousupainetta polttonesteiden hinnoissa.

Uusia toimia tarvitaan noin 1,25 megatonnin verran

Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta toukokuussa 2021. Sen tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia, eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia.

Kun huomioidaan jo tapahtunut päästövähennys sekä jo käytössä olevat toimet ja päästöennuste, tarvitaan uusia toimia päästöjen puolittamiseksi noin 1,25 megatonnin verran.

Hallituksen hyväksymät, fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset toimet päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1,17–1,53 megatonnia.

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut