Kokoomus nousi selväksi ykköseksi Vantaalla ja Keravalla – Pirkanmaalla kokoomus vei voiton SDP:stä

Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sunnuntain aluevaaleissa. Kun kaikki äänet oli laskettu, kokoomuksen tulokseksi varmistui 26,9 prosenttia annetuista äänistä. Vielä ennakkoäänestyksen jälkeen ykkösenä olleen SDP:n osuudeksi jäi 23,3 prosenttia. Kolmanneksi tuli vihreät 12,9 prosentilla.

Perussuomalaiset sai äänistä 11,8 prosenttia, vasemmistoliitto 8,5, keskusta 4,5, Liike Nyt 4,1, kristillisdemokraatit 3,7 ja RKP 2,1 prosenttia. Lisäksi aluevaltuustoon sai edustajansa Valta kuuluu kansalle -puolue noin 1,4 prosentin kannatuksella.

Vantaan ja Keravan alueella eniten ääniä haalivat kuntapolitiikasta tutut hahmot. Äänikuningattaren kruunun ansaitsi vantaalainen kaupunginvaltuutettu Sirkka-Liisa Kähärä (sd.) noin 2 000 äänellä. Kampanjasivuillaan Kähärä esittelee itsensä paitsi kuntapoliitikoksi myös järjestötoimijaksi ja ammattiliitto JHL:n Etelä-Suomen alueen aluepäälliköksi.

Toiseksi eniten kannatusta keräsi alueella kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok.), joka sai runsaat 1 800 ääntä.

Kolmannelle sijalle ylsi Vantaan kaupunginvaltuutettu Maarit Raja-Aho (kok.) reilulla 1 600 äänellä. Raja-aho toimii ammatillisena opettajana lähihoitajakoulutuksessa.

Vajaat 1 600 ääntä keräsi myös valtakunnan politiikassa pitkän uran tehnyt Vantaan kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.).

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella äänestysprosentti jäi 39,2 prosenttiin, mikä on koko maan alhaisin lukema.

Kokoomus odotetusti suurin Länsi-Uudellamaalla

Kokoomus vei odotetusti aluevaalivoiton Länsi-Uudellamaalla reilulla etumatkalla muihin puolueisiin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen suurin kaupunki on Espoo, joka on perinteisesti ollut kokoomuksen vahvimpia linnakkeita Suomessa.

Kun kaikki alueen äänet saatiin maanantain aamuyön puolella laskettua, kokoomuksen ääniosuudeksi varmistui 32,6 prosenttia. Kakkossijalla alueella oli SDP 15,9 prosentilla ja kolmantena RKP 14,5 prosentilla.

Neljänneksi alueella sijoittui vihreät 11,7 prosentilla ja viidenneksi perussuomalaiset 8,0 prosentilla. Valtuustoon nousi myös vasemmistoliiton, keskustan, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin edustajia. Myös Valta kuuluu kansalle -puolue sai yhden valtuutetun läpi.

Alueen ääniharavaksi ylsi RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström yli 5 800 äänellä. Häntä seurasivat kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho sekä hänen puoluekollegansa Kai Mykkänen. Myös kokoomusta edustava kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll ja SDP:n Maria Guzenina keräsivät reilun äänipotin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 79 valtuutettua. Paikoista 27 meni vaalituloksen perusteella kokoomukselle.

Äänestysprosentti alueella oli tasan 48, eli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin.

Pirkanmaan ääniharavia ex-pormestari Lauri Lyly ja Anna-Kaisa Ikonen

Pirkanmaalla aluevaalien suurimmaksi puolueeksi kohosi kokoomus ennen pääministeripuolue SDP:tä. Kokoomuksen ääniosuudeksi muodostui 25,8 prosenttia, kun kaikki äänet oli laskettu. SDP sai Pirkanmaalla 22,1 prosenttia äänistä.

Kolmanneksi suurin oli perussuomalaiset 11,7 prosentilla ja neljäs vasemmistoliitto 10,7 prosentilla. Vihreitä tuki 10,0, keskustaa 9,5 ja kristillisdemokraatteja 5,9 prosenttia äänestäjistä.

Liike Nyt ylsi 1,5 prosenttiin ja Valta kuuluu kansalle 1,4 prosenttiin äänistä. Kumpikin puolue sai yhden paikan Pirkanmaan aluevaltuustoon. Liike Nytin läpimenijä on puolueen varapuheenjohtaja Karoliina Kähönen, ja Valta kuuluu kansalle -puolueen aluevaltuutetuksi valittiin yrittäjä Kari Virtanen.

Alueen ääniharaviksi kohosivat Tampereen entinen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja nykyinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Myös kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Anna Kontula (vas.) ja Sari Tanus (kd.) keräsivät paljon ääniä.

Tamperelainen pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ollut ehdolla aluevaaleissa.

Kokoomus sai Pirkanmaan aluevaltuustoon 21 ja SDP 18 paikkaa. Pirkanmaalta valittiin kaikkiaan 79 aluevaltuutettua. Heistä 39 eli noin puolet tulee Tampereelta.

Pirkanmaan äänestysprosentti oli 49,4.

Varsinais-Suomessa kokoomus suurin, ääniharavat vasemmistoliiton Li Andersson ja SDP:n Aki Lindén

Varsinais-Suomessa kokoomus otti ensimmäisten aluevaalien kärkisijan lopulta varsin selvällä erolla. Kokoomus sai alueen äänistä 23,6 prosenttia, ja toiseksi suurin puolue SDP ylsi 19,0 prosenttiin, kun kaikki äänet oli laskettu.

Keskusta paransi selvästi viime kesän kuntavaalien tuloksestaan ja keräsi 15,0 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitto sai 12,4, perussuomalaiset 10,1 ja vihreät 9,2 prosentin ääniosuuden.

RKP keräsi äänistä 4,7, kristillisdemokraatit 2,6 ja Liike Nyt 2,0 prosenttia.

Varsinais-Suomessa suurimmat henkilökohtaiset äänimäärät kahmivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja SDP:n kansanedustaja Aki Lindén. Kumpikin sai reilusti yli 7 000 ääntä.

Lindén tunnetaan muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin entisenä toimitusjohtajana.

Läpi menivät myös muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.), keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

Kokoomus sai Varsinais-Suomen aluevaltuustoon 18, SDP 16 ja keskusta 12 paikkaa. Kaikkiaan jaossa oli 79 paikkaa.

Liike Nytin yhden valtuustopaikan sai yrittäjä ja kiinteistönvälittäjä Jethro Rostedt.

Keskusta suoriutui suurimmaksi Keski-Suomen aluevaltuustoon - kuntapolitiikasta tutut nimet keräsivät suurimmat äänipotit

Keskustasta tulee suurin puolue Keski-Suomen aluevaltuustoon. Aluevaaleissa annetut äänet saatiin laskettua ennen puolta yötä, ja keskustan ääniosuudeksi vahvistui 25,4 prosenttia.

Kakkoseksi jääneen SDP:n osuus oli 22,0 prosenttia ja kolmannelle sijalle yltäneen kokoomuksen 15,9 prosenttia.

Neljänneksi eniten ääniä heltisi perussuomalaisille, joiden osuudeksi tuli 10,3 prosenttia. Vihreät saivat äänistä 9,6 prosenttia, vasemmistoliitto 8,7 ja kristillisdemokraatit 5,3 prosenttia.

Lisäksi Keski-Suomen aluevaltuustoon nousi Valta kuuluu kansalle -puolue, jonka 1,3 prosentin äänisaalis oikeuttaa yhteen paikkaan.

Keski-Suomessa suurin ääniharava oli Muuramen valtuuston puheenjohtaja, kirurgi Ville Väyrynen (kok.), joka sai noin 3 000 ääntä. Toiseksi eniten ääniä, runsaat 1 800, oli annettu Jyväskylän kaupunginvaltuutettuihin lukeutuvalle sairaanhoitajalle ja terveydenhoitajalle Mervi Hovikoskelle (sd.). Lähes samoihin lukemiin ylsi entinen kansanedustaja, nykyinen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Aila Paloniemi (kesk.).

Ääniä keräsivät mukavasti myös pitkän linjan poliitikko, valtiosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.) Viitasaarelta sekä Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, lääkäri Markku Puro (sd.). Molemmat saivat noin 1 500 ääntä.

Keski-Suomessa äänestysaktiivisuus oli 47,5 prosenttia eli samaa tasoa kuin koko maassa.

Pohjois-Pohjanmaalla äänikuninkaaksi nousi Juha Sipilä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella keskusta sai murskavoiton. Kun kaikki äänet oli saatu laskettua, oli keskustan ääniosuus 39,6 prosenttia. Kakkossijalle alueella ylsi kokoomus 15,5 prosentin ääniosuudella ja kolmanneksi SDP 11,6 prosentilla.

Neljännestä paikasta kävivät tiukkaa kisaa perussuomalaiset ja vasemmistoliitto, ja perussuomalaiset kiri viime metreillä ohi varsinaisen vaalipäivän äänillä. Perussuomalaisten lopullinen äänisaalis oli 10,8 prosenttia, vasemmistoliiton 10,3 prosenttia.

Aluevaltuustopaikkoja meni muutamia myös vihreille ja kristillisdemokraateille. Sekä Liike Nyt että Valta kuuluu kansalle -puolue saivat läpi yhden valtuutetun.

Alueen selkeäksi äänikuninkaaksi nousi entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yli 3300 äänellä. Hänen jälkeensä eniten ääniä keräsivät niin ikään keskustaa edustavat entiset kansanedustajat Tapani Tölli ja Niilo Keränen sekä kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen suurin kaupunki on Oulu. Alueeseen kuuluu myös runsaasti pieniä maalaispaikkakuntia.

Alueen aluevaltuustoon valittiin kaikkiaan 79 valtuutettua, heistä 32 keskustalaisia. Kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit olivat alueella vaaliliitossa, mutta valtuustoon ei kuitenkaan päässyt yhtään RKP:n edustajaa.

Äänestysprosentti Pohjois-Pohjanmaalla oli 48,1. Alueella äänestettiin siis hieman aktiivisemmin kuin koko Suomessa keskimäärin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut