Ilmaston lämpiäminen estää pikkuhiljaa jääteiden käytön Suomessa, kohvajään lisääntyminen tuo salakavalan riskin kaikkeen jäällä liikkumiseen

Ilmaston lämpiäminen tekee pikkuhiljaa jääteiden ylläpitämisen Suomessa mahdottomaksi, arvioi Keski-Suomen ely-keskuksen Joensuun ja Nurmeksen aluevastaava Ilkka Puumalainen. Hän vastaa Lieksassa sijaitsevan Kolin jäätien liikennöinnistä.

Puumalaisen mukaan Pielisellä on koettu vuodesta 1980 lähtien yhteensä neljä talvea, jolloin Kolin jäätietä ei ole päästy avaamaan lainkaan.

– On sanottava, että huonolta näyttää tässä vaiheessa tämänkin talven osalta. Nyt ongelmana on jään päällä oleva vesi. Jos railoista tulee vettä vastedeskin, eipä sinne ole asiaa millään ajokilla.

Puumalaisen mukaan jäätien vuotuinen aukioloaika on lyhentynyt.

– Tien avaamisen ajankohta on myöhentynyt noin kuukaudella. Tuo kertoo jääpeitteen ohenemisesta.

Selvästi parempi tilanne on Kemijärven Räisälän jäätiellä Lapissa.

– Jäätie on tällä hetkellä maksimikantavuudessaan. Tiellä voidaan liikennöidä 17 tonnin painoisella ajoneuvolla, kertoo jäätiestä vastaavan Suomen Lauttaliikenteen työturvallisuus- ja liikennejohtaja Matti Markkanen.

Pakkasraja ratkaisee

Eroa Lapin ja Pohjois-Karjalan jäätilanteen välillä saattaa osittain selittää lisääntynyt sademäärä. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hydrologi Merja Pulkkanen kertoo, miksi se voi vaikuttaa eri tavalla maan pohjois- ja eteläosissa.

– On havaittu, että Etelä-Suomessa jäänpaksuus on ohentunut, Pohjois-Suomessa sitä vastoin kasvanut. Tähän johtaa se, että sadanta on ilmastonmuutoksen myötä lisääntymässä. Jos ollaan talvella pakkasen puolella, lumena tuleva sade kerryttää jääpeitettä.

Plussan puolella satava vesi puolestaan estää jään muodostumista.

Tuo ei kuitenkaan ole koko kuva. Salakavalaa jään päälle satavassa lumessa on se, että lumi edistää hauraan kohvajään muodostumista.

– Tässä jääpeitteen tyyppi muuttuu. Aikaisemmin on maan pohjoisosissa ollut enemmän teräsjäätä, nyt kohvajään osuus jään paksuudesta on kasvamassa. Kohvajään kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta, Pulkkanen korostaa.

Tilanne voi siis olla kahdella tapaa huono: etelässä jää ohenee, pohjoisessa taas siitä entistä suurempi osa on höttöistä kohvajäätä.

Tämä vaikuttaa jääteiden ohella kaikkeen jäällä liikkumiseen: jos on tottunut mittamaan jään kantavuutta kairan näyttämällä jään paksuudella, kohvajää saattaa tuottaa pahan yllätyksen.

Hailuodossa odotellaan siltaa

Suomen kolmas virallinen jäätie sijaitsee merellä, se vie Oulun edustalla Hailuotoon. Myös Hailuodon jäätien vuotuinen aukioloaika on lyhentynyt molemmista päistä, kertoo Lapin ely-keskuksen aluevastaava Johanna Sieppi.

– Hailuodon jäätie on jäänyt kokonaan avaamatta vuosina 2015 ja 2020. Tänä vuonna jäätie saataneen avattua, mutta milloin, se on hankalampi ennustaa, Sieppi aprikoi.

Keskimäärin Hailuodossa jäätie saadaan avattua helmikuussa ja se suljetaan huhtikuun alkupuolella.

– Vuosivaihtelu on kuitenkin isoa. Merellä veden korkeus vaihtelee sen verran paljon, että vesi saattaa rannoilla murtaa jään ja nousta jään pinnalle. Tämä voi lykätä jäätien avaamista tai pakottaa sulkemaan sen.

Sieppi muistuttaa, että Hailuodossa jäätien tarina tulee päätökseen muunkin kuin ilmaston lämpiämisen vuoksi.

– Eduskunta on myöntänyt rahoituksen kiinteän yhteyden rakentamiseen Oulunsalon ja Hailuodon välille. Kun se siltoineen valmistuu, sekä jäätie että Hailuodon lautta jäävät pois käytöstä.

Ei apostolinkyydillä

Millaisia käyttäjämääriä Suomen jäätiet nykyisin keräävät?

– Kevättalven aurinkoisina päivinä Hailuodon jäätiellä on jatkuva autovirta, matkan tekee tuhansia autoja päivässä. Ajoittain liikenne on kuitenkin vähäistä, joten jäätien tarkempaa käyttäjälukua on vaikeaa arvioida, Sieppi myöntää.

Kolin jäätien keskimääräiseksi ajokkimääräksi Puumalainen arvioi noin 200 päivässä.

Jääteille ei toivota pienempiä ajoneuvoja saati jalankulkijoita siitäkään syystä, että sää saattaa muuttua avoimella jäälakeudella nopeasti. Autolla jäätien ajaa päästä päähän rivakasti, vaikka nopeusrajoituksena onkin 50 kilometriä tunnissa.

Lisäksi jääteiden sääntöihin kuuluvat 50 metrin vähimmäisetäisyys ajokkien välillä sekä pysähtymis- ja ohituskielto.

Väyläviraston kolme virallista jäätietä vertautuvat normaaleihin maanteihin, esimerkiksi autovakuutus on niillä voimassa. Lisäksi Suomessa on käytössä tiekuntien ylläpitämiä jääteitä, joilla ajetaan omalla vastuulla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut