Saksan hallituksen sisäiset erimielisyydet Venäjän suhteen heikentävät EU:n roolia Ukrainan jännitteiden ratkaisemisessa, tutkija katsoo

Venäjän uhatessa Ukrainaa sotilaallisilla toimilla on EU:lta ja sen mahtimaalta Saksalta toivottu aktiivista otetta kriisin ratkaisemiseksi. Tilannetta ei kuitenkaan helpota se, että edes Saksan hallituksen sisällä ei tunnu olevan yksimielisyyttä siitä, millainen lähestymistapa olisi paras.

Saksassa aloitti joulukuussa uusi hallitus, jossa sosiaalidemokraattien (SPD) hallituskumppaneina ovat vihreät ja liberaalipuolue FDP. Ne suhtautuvat Venäjään huomattavasti kriittisemmin kuin liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit, mikä liittyy muun muassa vihreiden ajamaan "feministiseen ulkopolitiikkaan".

Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta katsoo, että toistaiseksi hallituksen politiikka Venäjän suhteen ei ole juurikaan eronnut edellisen, kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja SPD:n muodostaman hallituksen linjasta. Saksa on esimerkiksi pitänyt kiinni siitä, ettei se myy aseita Ukrainalle edes puolustustarkoituksiin.

Erimielisyydet hallituksen sisällä ovat kuitenkin kasvaneet, mikä vaikeuttaa päättäväistä toimintaa jännitteiden keskellä.

– Onhan tämä Saksan hallituksen alkutaival ollut aika haparoivaa ja varovaista. Tilanne ei ole helppo, sekin täytyy myöntää. Mutta osaltaan se on tietysti vaikuttanut siihen, että koko eurooppalainen pakka on aika levällään tämän tilanteen osalta, Elo sanoo STT:lle.

– Saksalta odotetaan jonkinlaista aloitteellisuutta tässä asiassa, mutta hallituksen sisällä on ristivetoa siitä, mitä pitäisi tehdä. Tämä näkyy myös ulospäin.

"Ukraina odottanut Saksalta enemmän"

Vihreitä edustava ulkoministeri Annalena Baerbock vieraili maanantaina Kiovassa, jossa hän ilmaisi tukensa Ukrainalle. Tiistaina hän tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Moskovassa. Samaan aikaan liittokansleri Scholzilla oli tapaaminen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

Saksan tavoitteena on elvyttää niin sanotun Normandia-ryhmän eli Saksan, Ranskan, Ukrainan ja Venäjän neuvottelut.

Saksalla on ollut 2000-luvulla Euroopan mahtimaista läheisimmät suhteet Venäjään. Vaikka Saksa on muiden länsimaiden rinnalla tukenut Ukrainaa viime vuosien kriiseissä, on suhde ollut ennen kaikkea pragmaattinen.

– Ukrainan johto on toistuvasti ilmaissut, että he olisivat odottaneet Saksalta enemmänkin, Elo sanoo.

Myös Nord Stream 2 jakaa hallitusta

Keskustelu Saksan Venäjä-linjasta kietoutuu myös Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen ympärille. Venäjältä Saksaan maakaasua tuova putki on jo rakennettu, mutta se ei ole saanut käyttölupaa. Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan tietäisi todennäköisesti putken hyllyttämistä.

Vihreät on kritisoinut hanketta rajusti, kun taas SPD on pyrkinyt korostamaan sen olevan taloudellinen projekti, joka ei liity geopolitiikkaan. Nord Stream 2 hiertää välejä paitsi Saksan hallituksen sisällä, myös Saksan ja Yhdysvaltain välillä, sillä Yhdysvallat pitää hanketta nimenomaan Venäjää hyödyttävänä.

Elon mielestä nykyinen jännitteinen tilanne on osaltaan seurausta siitä, etteivät Eurooppa ja Saksa ole reagoineet riittävästi siihen, kun Yhdysvallat on siirtänyt strategista painopistettään Euroopasta Tyynellemerelle.

– Se ei ole johtanut siihen, että eurooppalaiset olisivat aktivoituneet itse oman turvallisuusympäristön vakauteen liittyvissä kysymyksissä. Se on sitten antanut Venäjälle mahdollisuuden lisätä hajaannusta Euroopassa.

Venäjän ymmärtämisellä pitkät perinteet Saksan demareissa

Sosiaalidemokraateissa on Elon mukaan huomattavasti muita hallituspuolueita enemmän Venäjää ymmärtämään pyrkiviä poliitikkoja. Tällä on puolueessa pitkät perinteet, joka voidaan jäljittää jo Länsi-Saksan liittokanslerina vuosina 1969–74 toimineen Willy Brandtin Ostpolitikiin eli idänpolitiikkaan, jolla maa pyrki liennyttämään suhteitaan Itä-Euroopan kommunistimaihin.

– Sillä on ehkä jopa nostalginen arvo demareiden piirissä suurena saavutuksena, ja sen menestyksen varaan halutaan laskea tässäkin tilanteessa. Demarit eivät välttämättä ole ihan kaikilta osin onnistuneet päivittämään omaa idänpoliittista konseptiaan tähän uuteen maailmanjärjestykseen, Elo analysoi.

Edellinen sosiaalidemokraattinen liittokansleri ennen Scholzia, Saksaa vuodet 1998–2005 johtanut Gerhard Schröder tuli myös tunnetuksi lämpimistä suhteistaan Venäjään. Schröder on sittemmin toiminut venäläisten energiayhtiöiden hallituksissa, mutta SPD:n sisällä moni arvostaa häntä yhä vanhempana valtiomiehenä.

CDU:ta edustaneen Angela Merkelin Venäjä-politiikka oli liittokanslerina Schröderiä pragmaattisempaa, ja hänellä oli Elon mukaan enemmänkin toimiva työsuhde kuin lämpimät välit presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut