Nyt on tutkittu, miten äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa lapseen: tyttö- ja poikavauvojen välillä huimia eroja

Äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä, selviää Turun yliopiston biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman väitöstutkimuksesta.

Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Tyttövauvojen kortisolitasot palautuivat sitä hitaammin lyhytkestoisesta stressistä kymmenen viikon iässä, mitä enemmän äideillä oli ollut masennus- ja ahdistusoireilua raskauden aikana. Myöhemmin 14 kuukauden iässä kortisolitasojen palautuminen oli tällä ryhmällä muita nopeampaa. Pojilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

– Lisäksi kymmenen viikon ikäisillä äidin raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla oli heikentynyt kortisolivaste oireettoman rinovirusinfektion aikana. Tämä yhteys puolestaan näkyi selvemmin pojilla, Kortesluoma kertoo.

Tyttöjen stressinsäätelyjärjestelmää on pidetty alttiimpana raskausajan stressin vaikutuksille, mutta sukupuolieroja ei ole kattavasti tutkittu ihmisillä.

– Tutkimustemme perusteella äidin raskausajan oireilulla ei ole yksinään merkitystä vain tyttöjen kortisolin stressivasteeseen. Sukupuolierot näissä yhteyksissä riippuvat todennäköisesti muistakin tekijöistä, kuten omassa aineistossamme oireettomasta rinovirusinfektiosta. Kortisolin palautumisessa havaitut muutokset liittyvät todennäköisesti iän myötä tapahtuvaan kehitykseen, koska stressitekijä oli jokaisella mittauskerralla samankaltainen ja palautumisreaktion havaittiin muuttuvan seurannassa. Tutkimuksissamme äitien raskausajan oireilu oli kaiken kaikkiaan aika lievää, joten yhteys vauvojen kortisolistressivasteeseen oli odotetusti suhteellisen heikko, Kortesluoma tarkentaa.

Stressinsäätelyjärjestelmä eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli (HPA-akseli) aktivoituu stressaavan tilanteen, kuten kivun, infektion tai psyykkisesti kuormittavan tilanteen yhteydessä erittämällä kortisolihormonia verenkiertoon.

– Parempi HPA-akselin toimintaan ja kehitykseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voisi auttaa sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoitojen kehittämisessä. Lasten terveyden edistäminen pitäisikin aloittaa jo raskauden aikana tukemalla äidin psyykkistä hyvinvointia, Kortesluoma sanoo.

Seurantatutkimukseen osallistui 363 vauvaa kymmenen viikon iässä, 205 vauvaa kuuden kuukauden iässä ja 263 vauvaa 14 kuukauden iässä. Stressaavana tekijänä käytettiin veri- ja nenänielunäytteiden ottamista sekä lapsille tehtävää lastenlääkärin perustutkimusta.

Vauvojen kortisolierityksen lisääntymistä ja palautumista mitattiin viidestä peräkkäisestä sylkinäytteestä. Rinovirus määritettiin nenänielunäytteestä. Äidit raportoivat mielialaoireistaan kolme kertaa raskauden aikana kyselylomakkeilla.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Kortisoliosatutkimusten tavoitteena on tutkia stressinsäätelyjärjestelmän toimintaa ja kehitystä sekä selvittää sen toiminnan merkitystä lapsen kehitykselle ja terveydelle.

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut