Venäjän ja USA:n neuvotteluissa saatiin varovaisen rohkaisevia signaaleja, mutta ase on yhä Ukrainan ohimolla – "Venäjä perääntyi kovimmista lausunnoista"

Venäjän ja Yhdysvaltojen Genevessä maanantaina käymien neuvottelujen perusteella on vielä vaikea arvioida, mihin suuntaan nykyinen jännitteinen tilanne Ukrainan rajoilla on kehittymässä. Näin tulkitsee Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Matti Pesu, jonka mukaan neuvotteluista ei jäänyt käteen muuta konkreettista kuin se, että ne eivät kariutuneet.

Neuvotteluissa käsiteltiin Euroopan turvallisuutta ja Ukrainan tilannetta. Noin satatuhatta sotilasta Ukrainan rajoille kerännyt Venäjä vakuutti keskusteluissa yhdysvaltalaisille, ettei sillä ole aikeita hyökätä Ukrainaan.

Venäjä sanoi myös haluavansa jatkaa vuoropuhelua.

– Se muutos tässä ehkä nyt oli, että korkealla olleet lämpötilat vähän laskivat. Vielä aamulla ennen neuvotteluja Venäjä paukutti todella pitkälle meneviä kovia vaatimuksia, joihin länsi ei voi suostua. Nyt neuvottelujen jälkeen kannat muuttuivat vähän vähemmän ehdottomiksi, Pesu sanoo STT:lle.

Hän kertoo olleensa ennen neuvotteluja varsin pessimistinen, koska Venäjän lausunnot julkisuudessa antoivat ymmärtää tilanteen olevan varsin pahasti jumissa.

– Venäjä kyllä vähän perääntyi niistä kovimmista lausunnoista, mikä ehkä jopa vähän yllätti.

Pesu kuitenkin huomauttaa, ettei tästä kannata tehdä liian suuria johtopäätöksiä.

– Joukot ovat edelleen siellä Ukrainan rajoilla. Venäjän johdolla on edelleen täysi toimintavapaus, he voivat toimia suuntaan tai toiseen. Varovaisen rohkaisevia signaaleja, mutta ei niistä kannata liikaa lukea.

Onko Venäjä tosissaan?

Neuvotteluista sovittiin sen jälkeen, kun Venäjä oli esittänyt Yhdysvalloille ja Natolle joulukuussa listan kovia vaatimuksia kasatessaan samalla sotilaallista voimaa Ukrainan rajoille. Venäjä vaati muun muassa sitovia takuita siitä, ettei Nato laajene enää itään.

Koska vaatimuksiin suostuminen on lännelle mahdotonta, ja Venäjäkin tietää sen, ovat jotkut tulkinneet koko neuvotteluprosessin vain verukkeeksi, jolla Kreml voi perustella hyökkäämistä Ukrainaan.

Pesun mukaan maanantain annista ei vielä voi päätellä, onko Venäjä neuvotteluissa tosissaan.

– Nyt kun (Venäjän) neuvottelupositio oli ehkä kohtuullisempi, siinä oli vähemmän sitä verukepuolta. Mutta toki sen verukkeen edelleen pystyy rakentamaan. Venäjä voi sanoa, että meidän vaatimuksiamme ei kuultu. Ei tästä vielä hullua hurskaammaksi tultu, Pesu analysoi.

Jos Venäjä näyttäisi sitoutuvan pidempään neuvotteluprosessiin, aseellisen konfliktin riski laskee, koska Venäjä ei voi pitää joukkojaan loputtomiin Ukrainan rajoilla.

– Jos tässä nähdään sellainen prosessi, että Venäjä alkaisi vähentää joukkojen määrää ja kotiuttaa osaa niistä, se olisi jo kouriintuntuvampi signaali. Puheet ovat halpoja, kun ase on edelleen Ukrainan ohimolla.

Länsi tarjoaa Kremlille tilaisuuden liennyttää

Maanantain neuvottelut toivat entistä selvemmin esiin sen, että vaikka Venäjä haluaa pysäyttää Naton laajentumisen ylipäätään, on Ukrainan ja Georgian pitäminen ulkona sotilasliitosta sille kaikkein keskeisintä.

Pesun mukaan on äärimmäisen epätodennäköistä, että Yhdysvallat joustaisi tässä asiassa. Vaikka Ukrainan Nato-jäsenyys ei tällä hetkellä ole mitenkään realistinen, olisi Naton avointen ovien politiikasta luopuminen periaatteellisella tavalla valtava myönnytys.

Pesu näkee Venäjän pyrkivän viemään tulkintaa siihen suuntaan, että myös Ukrainan puolustusyhteistyö Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden kanssa tulisi ei-hyväksyttävän toiminnan piiriin. Vaikka Ukraina ei ole Naton jäsen, se on pystynyt vahvistamaan puolustuskykyään Yhdysvaltain tuella.

Lännen strategia neuvotteluissa on Pesun mukaan osittain pelata aikaa ja tarjota Kremlille mahdollisuus liennytykseen.

– Sinne on jätetty tie kunnialliselle, kasvot säilyttävälle perääntymiselle, mikäli Venäjä sitä haluaa.

Länsi on myös pyrkinyt kommunikoimaan Venäjälle selkeästi, mitkä seuraukset sotilaallisesta eskalaatiosta Ukrainassa olisi, jotta Venäjä joko pidättäytyisi hyökkäyksestä tai tyytyisi rajatumpaan eskalointiin.

Neuvotteluissa on lännelle myös aitoja intressejä liittyen etenkin ohjusten määrän rajoittamiseen Euroopassa.

Geneven kokous oli Venäjälle viikon tärkein

Neuvottelut lännen ja Venäjän välillä jatkuvat tällä viikolla. Keskiviikkona kokoontuu Nato-Venäjä-neuvosto ja torstaina tilannetta puidaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kokouksessa.

Pesun mielestä maanantain anti oli sen verran epämääräinen, että siitä ei voi tehdä suuria päätelmiä muiden neuvottelujen luonteesta. Venäjälle Geneven tapaaminen oli luultavasti viikon tärkein, koska Venäjä on koko ajan tehnyt selväksi haluavansa sopia asioista nimenomaan Yhdysvaltojen kanssa.

– Yhdysvalloille tuo Nato-tapaaminen on tärkeä, koska he ovat viestittäneet että Euroopan asioista ei puhuta ilman heidän liittolaisiaan. Nyt siinä on kokoonpano jossa myös Yhdysvaltain liittolaisilla on ääni, Pesu sanoo.

Venäjän ja lännen neuvotteluasetelmat ovat yhä erilaiset. Venäjä haluaa keskustella perustavanlaatuisista Euroopan turvallisuusjärjestykseen liittyvistä asioista, kun taas Yhdysvallat ja Nato pyrkivät ohjaamaan keskustelua asevalvontaan ja muihin luottamusta lisääviin toimiin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut