Vuodenvaihteessa astuu voimaan työpaikoilla uusi yhteistoimintalaki. Uudistetun yt-lain on määrä lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Muutoksella pyritään myös parantamaan vuorovaikutusta luomalla työpaikoille jatkuvan vuoropuhelun käytäntö. Samoin henkilöstön edustaja saa entistä vahvemman roolin muutosneuvotteluissa.
– On hienoa, että uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan. Luottamuksen parantaminen työnantajan ja henkilöstön välillä hyödyttää molempia osapuolia, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotteessa.
Uusi laki edellyttää, että henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa niissä yrityksissä, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Muilta osin lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää.
Laki ei koske valtion tai kuntien virastoja tai laitoksia.
Ytimessä vuoropuhelu
Työpaikat sopivat itse, miten ne käytännössä toteuttavat lain nyt edellyttämän vuoropuhelun. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu on järjestettävä kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää.
Vuoropuhelussa voidaan käsitellä esimerkiksi yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.
Uudistetussa laissa kutsutaan muutosneuvotteluiksi prosessia, joka on tähän asti tunnettu yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluina.
Muutosneuvottelut säilyvät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin tätä ennen. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuu. Lisäksi täsmentyy ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.
Nyt tehty kokonaisuudistus korvaa yt-lain, joka tuli voimaan vuonna 2007.