Ulkopoliittisen instituutin Aaltola: Puhelinkokouksen jälkeinen niukkasanaisuus voi olla hyvä merkki – jos Bidenilla ja Putinilla olisi ollut suurta eripuraa, olisi siitä tihkunut tietoja

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan voi olla hyvä merkki, ettei Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tuoreesta puhelinkokouksesta ole tihkunut puhelun jälkimainingeissa kauheasti tietoja.

– Se voi olla jopa hyvä merkki, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa, hän sanoo STT:lle puhelimitse.

Yhdysvaltain Joe Biden puhui venäläiskollegansa Vladimir Putinin kanssa puhelimessa Suomen aikaa myöhään torstai-iltana.

Aaltola kuvailee 50-minuuttista kokousta jämptiksi ja painottaa keskustelun sisällön olevan pitkälti arvailujen varassa. Tavallisesti tämänkaltaisista puheluista tulee lyhyet katsaukset, mutta tällä erää niitä ei Aaltolan mukaan tullut.

Venäjältä Kremlin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov antoi puhelinkeskustelun jälkeen jossain määrin kommentteja toimittajille, kun taas Valkoinen talo julkaisi lähinnä tiiviin tiedotteen.

Niukkasanaisuus voi selittyä myös sillä, että osa käsitellyistä asioista voi olla luottamuksellista prosessia. Kaikkea ei kannatakaan Aaltolan mukaan tuoda esille, sillä neuvottelut menisivät helposti pilalle, jos niitä pidettäisiin julkisuudessa.

– Jos olisi ollut suurta eripuraa, ja oltaisiin ajauduttu saman tien isoihin vaikeuksiin ja pidettäisiin jatkamista mahdottomana, siitä olisi todennäköisesti tihkunut tietoja, hän kuitenkin lisää.

Hän alleviivaa, ettei alle tunnin mittaiseen tapaamiseen jää paljoa aikaa asioiden käsittelyyn, kun mukana on tulkkikin.

– Äkkiähän siinä menee (aikaa) pelkästään jo eri neuvottelupöytien asialistojen läpikäymiseen.

On epäselvää, mitä puhelinkokouksella haettiin takaa

Venäjä valtasi vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja samana vuonna syttyi Itä-Ukrainassa sota, jossa osapuolina ovat Ukraina ja Venäjän tukemat kapinallisjoukot.

Viime aikoina Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat olleet jälleen jännittyneet Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajan läheisyyteen kymmeniätuhansia sotilasta, mikä on nostanut esiin pelkoja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.

Venäjä on vaatinut Yhdysvalloilta turvatakuita ja edellyttänyt, ettei sotilasliitto Nato laajene enää itään, esimerkiksi Ukrainaan ja Georgiaan. Yhdysvallat ja Nato eivät ole Venäjän vaatimuksiin suostuneet.

Keskustelun sisällön lisäksi on Aaltolan mukaan epäselvää se, mitä Putinin aloitteesta pidetyllä puhelinkokouksella haettiin takaa.

– Halusiko Venäjä, että Yhdysvallat tekee vastaavan listauksen tai vastaehdotuksen, ja sitä ei ole vielä saatu, Aaltola spekuloi.

Tiedossa ei ole, onko Yhdysvallat mahdollisesti esittänyt vastaliikkeensä Venäjän uhkavaatimukseksi tulkittuun ehdotukseen turvatakuista.

Aaltola ei usko turvatakuita irtoavan

Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että Yhdysvallat ja Venäjä järjestävät neuvottelun Sveitsin Genevessä 10. tammikuuta. Kokouksen pääaihe on kuitenkin ydinasesopimukset. Neuvottelut ovat osa strategista turvallisuuskeskustelua, joka alkoi Bidenin ja Putinin välillä kesäkuussa Genevessä.

Lisäksi Venäjä ja Nato tapaavat 12. tammikuuta, ja päivää myöhemmin Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajien on määrä tavata.

Lähtökohdat tuleviin neuvotteluihin ovat Aaltolan mukaan varsin vaikeat ja osapuolet ovat selkeästi kaukana toisistaan.

– Osittainhan nämä lähtökohdat saattavat olla toisensa hyvinkin poissulkevia. Toinen haluaa turvatakuita Naton laajenemisen estämiseksi ja toinen ei halua sellaisia.

Ushakov painotti johtajien torstaisen keskustelun jälkeen toimittajille, ettei Venäjä lähde neuvotteluihin hakemaan kompromissia, vaan turvatakeita. Aaltola ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat tarjoaa nytkään minkäänlaisia takeita Venäjälle.

Neuvotteluissa voitaisiin vauhdittaa Minskin prosessia

Aaltolan mukaan neuvotteluissa voitaisiin kuitenkin mahdollisesti vauhdittaa Minskin prosessia ja selkeyttää sopimuksen sisältöä. Tähän mennessä on ollut iso erimielisyys siitä, mitä pitäisi tehdä ensin ja kenen. Prosessilla pyritään tuomaan ratkaisua Ukrainan ja Venäjän tilanteeseen.

– Siinä voisi tavallaan olla mahdollisuuksia päästä perille, mitä nyt edellytetään Venäjältä ja Ukrainalta, hän sanoo.

Neuvotteluissa on lisäksi käsittelyssä vino pino suurvaltojen keskinäisiä asioita sekä Naton ja Venäjän välisiä asioita.

Aaltolan mukaan neuvotteluiden venyminen tukisi länttä, sillä läntisellä yhtenäisyydellä kestää aina jonkin aikaa päästä käyntiin, mutta tämän jälkeen yhteinen linja on sitäkin vankempi.

Venäjä taas haluaisi päästä äkkiä tulokseen, vaikka tällaiset neuvottelut kestävät usein kuukausia.

– Eli voisi nähdä, että tuossa nyt on dialogin mahdollisuus, mutta se ei ole sillä lailla välitön, että oltaisiin sopimuksen partaalla saman tien, hän lisää.

Suomen näkökulmasta dialogin ylläpitäminen tärkeää

Suomea Venäjän vaateet eivät niinkään koske, vaan fokus on tällä hetkellä Ukrainassa. Vaikka tilanteella on nähtävissä välillisiä vaikutuksia Suomeen, ovat keskipisteenä Ukraina ja sen jälkeen Naton ja Venäjän välinen suhde.

– Siinä on tietysti Suomella asioita pelissä, mutta välittömästi tämä tilanne on akuutti Ukrainan rajalla, johon on koottuna venäläiset joukot, sekä Ukrainan sisällä Donbassissa.

Suomen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että neuvottelut etenevät, sillä dialogin ylläpitäminen on ollut Suomen näkökulmasta aina tärkeätä.

– Se on jo saavutus sinällään, että päästään tammikuussa neuvottelupöytään, ja prosessi sitten sitoo näitä toimijoita. Ja mitä pidempään ja seikkaperäisemmin asiaa puidaan, niin sitä enemmän se ehkä sitten liennyttää sotilaallista puolta siellä rajalla, Aaltola summaa.

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut