Sisarusten väliset temperamenttierot ovat yleisiä – jos vanhemmat eivät tiedosta asiaa, erot saattavat johtaa eriarvoiseen kohteluun

Samassa perheessä voi olla temperamentiltaan hyvinkin erilaisia lapsia. Sisarukset saattavat siis jo synnynnäisesti reagoida ja toimia keskenään todella eri tavoin.

Tämä on harvoin varsinainen yhteydenoton syy Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhempain puhelimessa tai chatissä, mutta keskusteluissa ajaudutaan helposti pohtimaan myös tätä, kertoo MLL:n vanhemmuuden asiantuntija Anna-Maija Okker.

– Sisarusten temperamenttierot voivat ihmetyttää monenlaisten arjen tilanteiden ja haasteiden keskellä, Okker huomauttaa.

Näihin eroihin voidaan havahtua heti toisen lapsen syntymän jälkeen. Okkerin mukaan vanhemmat saattavat tiedostamattaan odottaa esikoisen kaltaista lasta. Etenkin jos esikoinen on tuntunut vanhempien mielestä melko helpolta, vaativammalta tuntuva kuopus saattaa yllättää.

Okker antaa esimerkin: esikoinen on malttanut odottaa maitoa ja sopeutunut helposti uusiin tilanteisiin, kun taas kuopus ärtyy pienestäkin ja vaatii maitoa heti.

– Rauhallisemman vauvan jälkeen kuopuksen vaativuus voi herättää ihmetystä tai jopa huolta siitä, onko kaikki kunnossa, Okker kuvailee.

Taaperoiässä erot voivat näkyä esimerkiksi lähtö- ja pukeutumistilanteissa. Toinen lapsi voi olla heti valmis, kun taas toinen tarvitsee enemmän aikaa valmistautumiseen. Toinen jaksaa harjoitella vetoketjun laittamista, kun taas toinen hermostuu heti ja vaatii enemmän tukea ja kannustamista.

Leikki-iässä temperamenttierot voivat näkyä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa: jotkut lapset menevät spontaanisti muiden lasten kanssa leikkimään, kun taas jotkut kaipaavat ystävystymiseen vanhempiensa tukea.

Vanhempi voi suosia itsensä kaltaista lasta

Myös vanhemman omalla temperamentilla on merkitystä siinä, miten ja millaiseksi hän kokee lapsensa temperamentin, muistuttaa Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa.

– Monelle nopeatempoiselle, ärsykkeitä kaipaavalle ja vaihtelunhaluiselle vanhemmalle on luontaista toimia samanhenkisen lapsen kanssa. Vastaavasti paljon omaa rauhaa ja rutiineja kaipaavat, hiljaisuudessa viihtyvät ja tarkkailevat aikuiset voivat ymmärtää paremmin rauhallisempaa lasta.

Oulasmaan mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että jotkut lapsen piirteet voivat tuntua aikuisesta ärsyttäviltä tai jopa vastenmielisiltä. Toisessa lapsessa taas voi olla mukavan tuntuisia piirteitä, joita aikuinen arvostaa tai ihailee. Tämä voi johtaa lasten eriarvoiseen kohteluun.

Rauhallisuutta arvostavat vanhemmat saattavat torua ja toppuutella hyvin vilkasta lasta, kun taas energisyyttä arvostavat vanhemmat saattavat hoputtaa ja patistaa rauhallisempaa lasta enemmän vilkkaampien sisarustensa kaltaisiksi. Tällaista vertailua ei saisi koskaan tehdä lasten kuullen.

– Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olevansa riittävä ja oikeanlainen omana itsenään. Vanhempien kannattaa olla tarkkana myös siinä, ettei lasten luontaisiin ominaisuuksiin liimata ”hyvä” tai ”huono” -tarraa esimerkiksi tunnekuohuisissa kasvatustilanteissa. Jos jokin lapsen piirre herättää negatiivia tunteita, aikuisen tehtävä on työstää näitä tunteita itsessään, Oulasmaa painottaa.

Okkerin mukaan vanhempi saattaa suuttua tai ärsyyntyä myös sellaisista lapsensa piirteistä, joita hänellä on itsellään.

Lapsen kehuminen on tärkeää

Oman lapsen temperamentin tunnistaminen ja oman luontaisen käyttäytymistyylin yhteensovittaminen tähän vaatii vanhemmalta aikaa ja pysähtymistä, muistuttaa Okker.

– Tämän harjoittelu on oikeastaan elämänmittainen prosessi. Se liittyy vanhemmaksi kasvamiseen, lapseen tutustumiseen ja myös itseensä tutustumiseen vanhempana. Siinä kaivataan armollisuutta.

Kun lapsen temperamentti tulee vanhemmalle tutummaksi, hän oppii tunnistamaan lapsen tyypilliset tavat toimia ja pystyy tukemaan lastaan paremmin kasvussa, kehityksessä sekä arjen haasteissa.

Okkerin mukaan vanhempi toimii lapselle ikään kuin peilinä siinä, miten lapsi itsensä näkee ja miten hän alkaa ajatella itsestään. Jos lapsi saa jatkuvasti kielteistä palautetta, hän voi kokea itsensä ilkeäksi tai pahaksi. Siksi olisikin tärkeä huomata myös lapsen hyvät puolet ja kehua häntä riittävästi.

– Jos vanhempi huomaa, että omasta lapsesta on vaikea löytää hyviä puolia ja lapsen temperamentti tuntuu kovin haastavalta, asia olisi hyvä ottaa puheeksi ammattilaisen kanssa. Myös MLL:n vanhempain puhelimeen, chattiin tai nettikirjeeseen voi tulla keskustelemaan tästäkin aiheesta.

Okkerin mielestä kaikkien aikuisten kannattaisi kehua enemmän myös toisten ihmisten lapsia. Ihmiset kokevat eri temperamenttipiirteet hyvin eri tavoin: toisen mielestä ylivilkas voi olla toisen mielestä reipas ja rohkea. Kun vanhempi saa muilta positiivista palautetta omasta lapsestaan, myös hänen omat näkökantansa voivat laajentua.

Oulasmaa Väestöliitosta kannustaa vanhempia käymään säännöllisesti keskustelua keskenään – ja esimerkiksi isovanhempien kanssa – siitä, miten sisarusten erilaiset temperamenttierot tulisi huomioida ja miten jokainen lapsi saisi tilaa olla oma luontainen itsensä. Vanhempi voi esimerkiksi pyrkiä mukauttamaan omaa toimintaansa lapsensa pirtaan sopivaksi: kiihdyttää tahtia sähäkän lapsen kanssa tai säätää itseään pienemmälle liekille rauhallisen lapsen rinnalla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut