Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rakkaalla vanhuksella on monta nimeä, mutta mikä sinusta on terminä soveliain? Vastaa kyselyyn!

Irakin Kurdistanin pääkaupunkia Erbiliä kuvattiin seuraavaksi Dubaiksi – tänä vuonna Valko-Venäjän rajalla tuhansia kurdeja pyrki EU-alueelle

Marraskuussa kymmenettuhannet siirtolaiset värjöttelivät kylmissä olosuhteissa Valko-Venäjän ja Euroopan unionin raja-alueilla. Moni alueille tulleista oli Irakin Kurdistanista. Marraskuussa uutisotsikoihin nousi myös Englannin kanaalin veneturma, jossa kuoli useita kurdeja, jotka olivat pyrkimässä Ranskasta Britanniaan.

Irakin Kurdistania on pidetty suhteellisen turvallisena alueena, kun sitä on verrattu sen lähiympäristöön. Sen pääkaupunki Erbiliä kuvattiin vielä viime vuosikymmenellä seuraavaksi Dubaiksi. Vuosikymmenen Irakin Kurdistanissa toimittajana työskennellyt Renwar Najm sanoo, että ihmiset pyrkivät Eurooppaan ja erityisesti Euroopan unionin alueelle eri syistä eikä ole yhtä yksittäistä tekijää, joka saisi ihmiset jättämään kotinsa.

– Irakin kurdit pakenevat lähinnä epäoikeudenmukaisuutta, korruptiota, poliittista painetta ja autoritaarista vallankäyttöä Kurdistanin alueella. Huonoja työllistymismahdollisuuksia, uskomatonta epätasa-arvoa eri luokkien välillä, oikeusturvan puuttumista, sananvapauden tilan kaventumista, Kurdistanista kotoisin oleva ja siellä kasvanut Najm listaa STT:lle Saksasta, jonne hän muutti tilapäisesti helmikuussa maisteriopintojensa vuoksi.

Puhuessaan autoritaarisesta vallankäytöstä Najm viittaa autonomisen Kurdistanin toissa vuonna valtaan nousseeseen pääministeriin Masrur Barzaniin. Barzanin isä Masud Barzani on johtanut Kurdistanin valtapuoluetta 1970-luvun lopulta ja toimi yli vuosikymmenen autonomisen alueen presidenttinä.

Nuoremman Barzanin vallan aikana esimerkiksi toimittajien työskentelymahdollisuudet ovat kaventuneet ja journalisteja on pidätetty. Najm kuvailee, että aiemmin Kurdistanissa journalistit saivat työskennellä vapaammin kuin monessa muussa paikassa Lähi-idässä.

Irakin Kurdistanissa on kaksi pääpuoluetta: Kurdistanin demokraattinen puolue KDP, jota johtaa Barzanin suku, ja Kurdistanin isänmaallinen liitto PUK, jonka on perustanut Talabanin suku. Poliittinen valta on keskittynyt muutamien sukujen eliitille, eikä suurimmalla osalla kansasta ole mahdollisuuksia merkitykselliseen poliittiseen vaikuttamiseen.

Eurooppaan pääsy vaikeutunut

Irakin Kurdistan tunnetaan myös eteläisenä Kurdistanina. Kurdistanin alue on jäänyt Osmanien valtakunnan hajotessa neljän valtion eli nykyisten Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian alueille. Jokaisessa valtiossa on pyritty jotenkin rajoittamaan esimerkiksi kurdi-identiteetin ilmaisua ja kurdien ihmisoikeuksia on loukattu.

Kurdeja on joukkosurmattu. Esimerkiksi Saddam Husseinin johtama Irakin hallitus mahdollisti kurdien joukkosurmia 1980-luvun lopulla. Arvioiden mukaan hallinnon systemaattisessa etnisessä puhdistuksessa surmansa sai ainakin 100 000 kurdia, joista suurin osa oli siviilejä. Vuonna 1988 Irakin armeija teki sotakoneilla ja tykeillä kaasuiskun Halabjan kurdikaupunkiin. Iskussa kuoli noin 5 000 ihmistä, joista suurin osa oli naisia ja lapsia.

Monet kurdit hakivat turvaa Euroopasta. Useat Suomen kurdeista ovat kotoisin Irakin alueelta tai alueelta tulleiden jälkeläisiä. Kurdia äidinkielenään puhuvia on Suomessa yli 15 000.

Najm sanoo, että tuolloin kurdit pakenivat Irakin hallinnon sortoa. Tämän jälkeen ihmiset odottivat saavansa paremman elämän myös Kurdistanissa, ja esimerkiksi öljybuumi toi alueelle vaurautta.

Tilanne on kuitenkin muuttunut. Najm korostaa, että kurdien yrittäminen Eurooppaan ei ole uusi asia. Se on vain tänä syksynä tullut näkyvämmäksi Euroopassa, sillä monet kurdit käyttivät samaa Valko-Venäjän reittiä.

– Kurdit ovat pyrkineet Eurooppaan eri reittejä: Kreikan kautta, Italian kautta, lentokoneilla, väärennetyillä passeilla ja viisumeilla, Najm sanoo ja kuvaa, että tavat päästä Eurooppaan ovat vähentyneet.

EU on syyttänyt Valko-Venäjää siirtolaisten tuomisesta rajalle kostona Aljaksandr Lukashenkan hallinnolle osoitetuista pakotteista. Valko-Venäjä on kiistänyt syytökset.

"He elävät luksuselämäänsä"

Väliaikaisesti Saksassa asuva Najm sanoo, että Kurdistanin tilanne näyttäytyy erilaisena Euroopasta käsin ja hänen näkemyksensä kotimaastaan ovat muuttuneet vain huonompaan.

– Toki myös Euroopassa on ongelmia taloudessa, mutta kun vertaan perusasioita kuten julkista liikennettä, teitä, palveluita, yliopistojen laatua. Kaikki saa minut vain kriittisemmäksi omaa hallitustani kohtaan. Hallitus on laiminlyönyt alempiluokkaiset. He (eliitti) elävät luksuselämäänsä omilla aidatuilla alueillaan.

Najm toteaa, että Kurdistanissa luokkaerot on helppo huomata: eliittiperheisiin kuuluvat opiskelevat yksityisissä perheiden omistamissa yliopistoissa samalla, kun tuhansia opiskelijoita on vuosia osoittanut mieltään opintotukileikkauksia vastaan. Kuukausittaisia kymmenien dollarien tukia on leikattu vuodesta 2014, jolloin öljyn hinta alkoi maailmanlaajuisesti laskea. Asiaa ei ole helpottanut koronapandemia. Irakin Kurdistanin talous on riippuvainen öljystä.

Samalla Kurdistan on sidoksissa Irakiin, jonka yksi hallintoalueista se on. Irakin hallinnon Kurdistaniin ohjaamat varat ovat merkittäviä, ja samalla budjettineuvotteluissa Irak pystyy ainakin osin asettamaan Kurdistanin hallinnolle vaateita.

Marraskuun alussa Kurdistanin hallinto julkaisi tiedotteen, jossa sen edustaja totesi lähtösyinä olevan alueelliset turvallisuusongelmat sekä maailmanlaajuinen talouden taantuma. Terroristijärjestö Isisin nousu Irakissa vaikutti myös Kurdistanin turvallisuuteen.

Tiedotteessa kerrottiin, että hallinto perustaa komitean, joka tarkastelee lähtemisen juurisyitä.

Brexit saanut ihmisiä liikkeelle

Britanniassa olevia kurdeja tukevan, uuden Kurdish Umbrella -järjestön perustaja Handa Majed näkee, että yksi syy kurdien liikehdinnälle ja erityisesti Britanniaan pyrkimiselle on Britannian EU-ero eli brexit. Britannia ei ole enää osa Euroopan unionia, ja siten se ei myöskään ole osa unionin Dublin-asetusta, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat pyytää toista ottamaan takaisin turvapaikanhakijan. Kurdish Umbrella tukee paitsi siirtolaisia myös kurditurvapaikanhakijoita.

Majed avaa, että Britannialla ei ole enää pääsyä Eurodac-järjestelmään, johon kerätään tietoa laittomasti rajan ylittäneistä sekä turvapaikkaa hakeneista ihmisistä.

Kurdistanin tilanteen turhauttavuudesta kertoo se, että monet lähtevät kohti Eurooppaa henkensä uhalla. Tänä vuonna yhä useampi ihminen on yrittänyt ylittää vaarallista kanaalia päästäkseen Britanniaan. Majed sanoo, että Englannin kanaalin viimekuinen onnettomuus, jossa kuoli noin 30 ihmistä, ei tule pysäyttämään kurdien matkustamista.

– He mieluummin kuolevat kuin palaavat. Näillä ihmisillä ei ole mitään menetettävää.

Tiedossa ei ole, millä perusteella veneturmassa kuolleet olivat pyrkimässä maahan.

Britanniaan pyrkiessä Englannin kanaali ei ole matkan ainoa vaarallinen osuus. Majed kuvaa, että monet joutuvat olemaan tekemisissä aseistautuneiden, vaarallisten salakuljettajien kanssa. Esimerkiksi Ranskassa ihmisoikeuksien puolesta puhuvia on vaatinut, että kanaalin yli pyrkiville tulisi olla turvallisia vaihtoehtoja yrittää päästä Britanniaan.

Majed arvioi, että Britanniaan pyrkimisen taustalla on toivottomuutta ja avuttomuutta.

– Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia tehdä muutoksia, jotka edistäisivät demokratiaa. Jos jääminen olisi mahdollista, he jäisivät, lapsena Kurdistanista Ruotsiin muuttanut Majed sanoo.

– Vaikka he eivät tule sota-alueilta, se ei tarkoita, etteivätkö he olisi vilpittömiä turvapaikanhakijoita.

Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus. Näin on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Jokaisella on oikeus hakea kansainvälistä suojelua, jos hän on vakavien oikeudenloukkausten tai vainon vaarassa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Suomi on sitoutunut YK:n pakolaissopimuksen täysimääräiseen soveltamiseen. Suomen ulkomaalaislaissa on kaksi suojeluperusteista oleskelulupaa. Toinen on turvapaikka ja toinen on oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella.

- - - - -

Lähteinä muun muassa uutistoimisto AFP, Pakolaisneuvonta ja UK in a Changing Europe .