Hallituksella on keväällä edessään tähänastisen taipaleensa tiukin paikka. Tuolloin se alkaa neuvotella tulevien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta ja etenkin vuoden 2023 jo nyt hallituspuolueiden välejä raastavista menokehyksistä. Kehysneuvotteluissa on löydettävä joko satojen miljoonien eurojen edestä leikattavaa tai menokehyksiä on jälleen venytettävä, lähteet arvioivat STT:lle.
Kertaalleen korotetusta menokatosta lipsuminen ei ole vaihtoehto ainakaan keskustalle. Myös muut hallituspuolueet ovat aiemmin luvanneet, että kehyksen sisällä pysytään.
Se tietäisi sitä, että jokaisen ministeriön on valmistauduttava luopumaan jostakin muusta, jos yllättävät menolisäykset halutaan toteuttaa, eli politiikan kielellä sanottuna suunniteltuja menoja on kohdistettava uudelleen.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on ilmoittanut, että kaikki syyt kehysten avaamiselle koronan jälkeen ovat tekosyitä.
– Sovitun menokehyksen horjuttaminen on hallituksen horjuttamista, Saarikko on paaluttanut.
Hän on keskustellut kehysriiheen valmistautumisesta useaan otteeseen muiden puheenjohtajien kanssa, mutta ei ole toistaiseksi saanut vahvistusta sille, että hallituskumppanit olisivat yhä sitoutuneet pysymään sovituissa kehyksissä. Saarikon mukaan keskusteluissa ei ole saavutettu yhteisymmärrystä.
– Halusin tehdä hallitukselle sisäisesti selväksi sen, miten vaativat neuvottelut ovat edessä, Saarikko luonnehti käytyjä keskusteluja torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Milloin keskusta vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen, sitä Saarikko ei ole kertonut. Viime keväänä kehysriihi kesti yhdeksän päivää ja hallitus kävi lähellä hajoamista.
Jo sovitutkin leikkaukset ehkä uusiksi
Hallitus sopi viime keväänä, että vielä vuonna 2023 menokattoa nostetaan 500 miljoonalla eurolla, koska koronan elvytystoimista jäi häntiä, joita ei kehykseen saatu ahdettua. Saarikon huolessa on kyse siitä, että sen jälkeen on ilmennyt satojen miljoonien edestä lisää menopaineita, joita ei uuteenkaan kehykseen ole laskettu mukaan.
Sellainen on muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen esitys valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamisesta noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2023 alkaen, jos hallitus siihen sitoutuu.
Myös Veikkauksen edunsaajille olisi mahdollisesti löydyttävä noin sata miljoonaa euroa lisää kompensaatiota menetetyistä rahapelituotoista. Lisäksi poliisi tekee parhaillaan selvitystä rahankäytöstään, mutta tarvetta lisärahalle todennäköisesti on sielläkin.
– Ilman uudelleen kohdennuksia kaikkia hyviä asioita ei voida toteuttaa. Kysymys on siitä, pystytäänkö uudelleen kohdennuksia tekemään, keskustan hallituslähteistä luonnehditaan STT:lle.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että kehysten liikkumavara kattaa karkeasti ottaen vain pakolliset rahatarpeet. Niihin kuuluu esimerkiksi kuntien kustannusjaon tarkistuksessa ilmennyt yli 300 miljoonan euron vaje, joka on korjattava.
Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus lisäksi jo sopi, että ensi keväänä toteutetaan täysimääräisesti 370 miljoonan euron leikkaukset. STT:n tietojen mukaan nyt edessä voi olla tuon sovun repiminen auki, sillä siihen sisältyi muun muassa leikkauksia tutkimus- ja kehittämisrahoihin. Ne täytyy perua, jos T&K-rahoihin tuleekin panostaa lisää. Se tarkoittaisi, että sekin säästö täytyy hakea muualta.
Pohjaesitys kehyksen mukainen
Saarikko kertoi torstaina kyselytunnilla valmistelevansa joka tapauksessa neuvotteluihin valtiovarainministerinä pohjaesityksen, joka on aiemmin sovitun kehyksen mukainen. Hän sanoi tehneensä sen selväksi myös hallituskumppaneille.
Ministeriöt eivät vielä ole edes antaneet omia toivomuslistojaan valtiovarainministeriölle. Ne on jätettävä tammikuun puoliväliin mennessä.
Vasta sen jälkeen tiedetään tarkalleen, millaisia tarpeita eri hallinnonaloilla on esittää ja miten iso riita edessä onkaan niukoista rahoista.
Myös korona aiheuttaa yleistä epävarmuutta. Terveysturvallisuuteen liittyvät menot ovat kuitenkin kehyksen ulkopuolella eli esimerkiksi rokotteisiin ja testauksiin on joka tapauksessa rahaa.