Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Kahdeksan Mediatalo Keskisuomalaisen sanomalehteä ja Karjalainen palkkaavat yhteensä jopa 19 toimittajaa – lukijoille luvataan entistä parempaa paikallista journalismia

"Voidaan sanoa, että käänne on tapahtunut", sanoo Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen.

Mediatalot panostavat pitkän tauon jälkeen journalismiin palkkaamalla lisää toimittajia paitsi uusiin tehtäviin myös lähteneiden tilalle.

Esimerkiksi kahdeksan Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluvaa sanomalehteä ja sanomalehti Karjalainen aikovat rekrytoida nyt yhteensä jopa 19 toimittajaa, joista 15 vakituiseen ja neljä määräaikaiseen työsuhteeseen. Keskisuomalainen-konsernin lehtien osuus paikoista on 16 ja Karjalaisen kolme.

– Toimituksia on kutistettu viime vuosina taloudellisten paineiden vuoksi. Voidaan sanoa, että käänne on tapahtunut, sanoo sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen.

– Lukijat ovat yhä vaativampia. Sisällön säilyttäminen laadukkaana edellyttää asiansa osaavia toimittajia. Rekrytoinnit tarkoittavat lukijoille entistä parempaa paikallista journalismia.

Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm kertoo, ettei muista, milloin lehden toimituksen henkilömäärä olisi viimeksi kasvanut.

– Alalla on päästy ahdingosta, jossa etsittiin tapaa tehdä journalismia digitaalisessa maailmassa. Keskisuomalainen-konserni ei ole ainut rekrytoija tällä hetkellä, vaan rekrytointeja on käynnissä ympäri Suomen, Sederholm sanoo.

Lukijat ovat yhä vaativampia. Sisällön säilyttäminen laadukkaana edellyttää asiansa osaavia toimittajia.

Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen

Sederholm uskoo käänteen syyksi ainakin sen, että on löydetty tapoja tehdä lukijalähtöistä journalismia, josta ollaan valmiita maksamaan myös digitaalisilla alustoilla.

Keskisuomalaisen ja Etelä-Saimaan lisäksi Keskisuomalainen-konsernin muut rekrytoivat lehdet ovat Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Keski-Uusimaa, Kouvolan Sanomat, Länsi-Savo ja Savon Sanomat.

Edellä mainittujen ja Karjalaisen toimituksellisen väen vahvuus on yhteensä 250 hengen luokkaa.

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon korviin rekrytoitavien määrä kuulostaa ”todella upealta”.

– 19 ihmistä on paljon. En muista, että olemassa olevia toimituksia olisi vahvistettu tällä tavalla.

19 ihmistä on paljon. En muista, että olemassa olevia toimituksia olisi vahvistettu tällä tavalla.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho

Tällä Aho viittaa siihen, että mediataloihin on tänä vuonna perustettu ennemminkin jotain uutta ja siksi palkattu väkeä.

Aho katsoo, että kuluva vuosi on ollut mediataloissa selvästi aiempia parempi.

– Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on ollut vähemmän. Koronatilanne ja lomautukset ovat vaikuttaneet asiaan, mutta on selvästi havaittavissa se, että talot eivät irtisano.

Ahon mielestä käsillä alkavat olla viimeiset hetket, että toimituksia vahvistetaan ja mediatalot näyttäytyvät kiinnostavina työpaikkoina.

– Pienissä kunnissa paikallislehtiin on jo vaikeuksia saada toimittajia.

Journalistiikan professori Mikko Villi Jyväskylän yliopistosta sanoo, että palkkaamalla lisää journalistisen työn tekijöitä mediatalot lähettävät hyvän viestin.

– Se luo uskoa tulevaisuuteen ja konkreettisesti vaikuttaa siihen, että on lisää käsiä tuottamassa journalismia.

Toisaalta Villin mukaan ei voida tuudittautua siihen, että seuraavat viisi vuotta voitaisiin olla rekrytoimatta.

– Mutta tämä on hyvä alku muutokselle. Pitää investoida ja ottaa riskejäkin. Ei kannata jäädä odottamaan, että tilanne muuten muuttuu, digimyrsky menee ohi tai valtiovalta tukee mediaa ja uutisjournalismia aiempaa vahvemmin.

Koska sisältöä on nykymaailmassa niin paljon, journalismille on entistä suurempi haaste tuottaa joukosta erottuvaa, merkityksellistä ja välttämätöntä sisältöä kuluttajille, Villi muistuttaa. Tilaajia houkuttelevia mediasisältöjä hän kutsuu journalismin luksustuotteiksi.

– Laadukas journalismi on kilpailuvaltti. Koko ajan pitää miettiä, miten sellaista tehdään.