Elinkeinoelämän luottamus oli marraskuussa vahvinta 14 vuoteen – mutta uuden virusmuunnoksen vaikutus nähdään vasta joulun jälkeen

Elinkeinoelämän luottamus jatkoi marraskuussa vahvistumistaan. EK:n luottamusindikaattorin mukaan luottamus vahvistui sekä teollisuudessa, rakentamisessa että vähittäiskaupassa. Palveluyritysten luottamusindikaattori heikkeni hieman lokakuusta, mutta pysyi edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla.

– Kyllä luottamus suomalaisessa elinkeinoelämässä on harvinaisen korkealla. Kun katsotaan kokonaisuutta, niin huhtikuussa 2007 oltiin viimeksi korkeammalla tasolla, sanoi EK:n johtaja Sami Pakarinen STT:lle.

Vastaukset EK:n luottamuskyselyyn on kuitenkin kerätty marraskuun alkupuolella, ennen uuden koronavirusmuunnoksen ilmaantumista talouden näkymiä synkentämään. Vaikutukset luottamukseen tulevat näkyviin, kun seuraava luottamusindikaattori julkaistaan joulunpyhien jälkeen.

– Suuruutta ei vielä tiedetä, mutta etumerkki on varmaan selvä. Hirmuvähän siitä tässä vaiheessa vielä tiedetään, Pakarinen sanoi.

Muualla maailmalla koronakuopan jälkeinen elpyminen on jo laantumista.

– Keski-Euroopassa on jo pientä pehmentymistä, mutta se ei meillä vielä näy samalla tavalla. Kuluttajaluottamuksessa tuli pieni lasku, kun taas Yhdysvalloissa on luottamuksessa tultu jo pitemmän aikaa alaspäin. Suhdanne kypsyy jossain vaiheessa, ei se voi koko ajan kiihtyä, Pakarinen sanoi.

Inflaatio huolettaa kuluttajia

Kuluttajien luottamusindikaattori laski viime kuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus . Kuluttajien näkemys oman talouden nykytilasta oli hyvin valoisa, mutta odotukset omasta ja varsinkin Suomen taloudesta heikkenivät.

Inflaation puraisu tuntuu jo kuluttajien arvioissa. Marraskuussa kuluttajien arviot ja odotukset kuluttajahintojen nousuvauhdista ylittivät jo selvästi pitkän ajan keskiarvonsa.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki totesi kommentissaan, että kuluttajien ja yritysten luottamus ennakoivat talouskasvun jatkumista vuoden viimeisellä neljänneksellä.

– Uusi koronavariantti omikron ja koronarajoitusten lisääntyminen aiheuttavat kuitenkin huolia, mikä näkynee talouskasvun hidastumisena suhteessa aiempiin odotuksiin talven aikana, Kuoppamäki kirjoittaa.

Kuoppamäen mukaan jo toteutuneen talouskasvun ripeys ja työvoimapulan kärjistyminen tarkoittavat sitä, että talous on jo lähestymässä potentiaalisen tuotannon rajoja.

– Ripeän talouskasvun jatkuminen tarvitsee palveluiden ja hyödykkeiden kysynnän lisäksi työvoimaa ja investointeja uuteen kapasiteettiin.

Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema oli marraskuussa 1,2, kun se lokakuussa oli 2,7 ja syyskuussa 6,0. Viime vuoden marraskuussa indikaattori oli reilusti pakkasen puolella lukemassa –4,8. Pitkän ajan keskiarvo on –1,7, joten kaikkiaan kuluttajien näkemykset ovat tavallista myönteisemmät.

Myös nämä vastaukset ovat ajalta ennen omikronia, sillä Tilastokeskus keräsi vastaukset 1.–18. marraskuuta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut