Euroopan unionin budjettisääntöjen uudistuksessa tulisi keskittyä toteutuksen laatuun nopeuden sijaan, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
EU-maiden valtiovarainministerit aloittivat Brysselissä keskustelun vakaus- ja kasvusopimuksen tulevaisuudesta. Euroopan komissio avasi viime kuussa keskustelun sääntöuudistuksesta.
Keskustelussa ei menty vielä konkreettiselle tasolle, koska komissio ei ole antanut vielä varsinaista esitystä asiasta. Kuulemiskierros on parhaillaan käynnissä, ja Saarikon mukaan hallitus on vastaamassa komission esittämiin kysymyksiin.
Valtiovarainministerien suuntaa antavan keskustelun perusteella kävi kuitenkin jo selväksi, että EU-mailla on varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten velkaantumista tulisi jatkossa hillitä. Sääntöuudistuskeskustelusta ei ole odotettavissa helppoa.
– Kannoissa on isoja näkemyseroja vähintään rivien välistä luettavissa tällä hetkellä, mutta keskustelussa on rakentava ote, Saarikko kuvaili kokouksen jälkeen.
Keskeinen kysymys on, miten EU-maiden julkinen velkaantuminen pystytään taittamaan niin, että samalla mahdollistetaan myös talouskasvu.
Saarikon mukaan kaikki jäsenmaat tunnistavat tarpeen velkasäännöille.
– Varmasti meillä on painotuseroja siinä, kuinka paljon talouden sääntöjen olisi joustettava investointien vuoksi, Saarikko sanoi.
Talouskuria höllennetty pandemian vuoksi
Tällä hetkellä käytössä on budjettisääntöjen poikkeuslauseke, mikä on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista.
Tavallisina aikoina EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Talouskurin höllennykset jatkuvat ensi vuoden loppuun.
Komissio on kaavaillut, että sääntöjen noudattamiseen palattaisiin vuoden 2023 alusta. Saarikko toivoo, että sääntöjen uudistustyö saataisiin ennen sitä valmiiksi.
Valtiovarainministerien kokouksessa moni korosti Saarikon mukaan kuitenkin sitä, että sääntöuudistusta ja poikkeuslausekkeen voimassaoloa ei tule sitoa yhteen.
Jos sääntöuudistusta ei saada vietyä läpi ajoissa, niin vuonna 2023 voitaisiin myös jatkaa ensin vanhoilla säännöillä ja siirtyä uusiin sääntöihin niiden valmistumisen jälkeen.
Komission odotetaan kertovan ensi vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana, millaisia askelmerkkejä vuodelle 2023 on odotettavissa.
Saarikko seuraa inflaatiota huolella
Brysselissä koolla olleet valtiovarainministerit keskustelivat talouden suuresta tilannekuvasta sekä inflaatiosta eli tavaroiden ja palvelujen hintojen laaja-alaisesta noususta.
Saarikon mukaan tilannetta on seurattava huolella ja tarkkailtava ennen kaikkea sitä, onko kyseessä väliaikainen ilmiö vai ei.
– Väliaikaisuuteen liittyy nyt vähän epävarmuuksia, niin tarkka seuranta on äärimmäisen oleellista, Saarikko sanoi.
Syksyllä on nähty, kuinka energiahintojen ripeä nousu on vauhdittanut kuluttajahintojen nousua eri puolilla Eurooppaa. Ennakkotietojen mukaan euroalueella kuluttajahintojen nousu kiihtyi lokakuussa ennätyskorkeaksi, 4,1 prosenttiin vuositasolla.
Saarikko huomauttaa, että Suomen tilanne on näyttänyt kuitenkin erittäin hyvältä verrattuna muuhun euroalueeseen.
– Suomessa tämä energiahintojen nousu ei näy vielä samalla tavalla, eikä toivottavasti tulekaan näkymään. Sitä kautta se ei ole myöskään nostamassa inflaatiota sillä tavalla kuin euroalueella laajemmin, Saarikko sanoo.
Taustalla vaikuttaa myös se, että koronakriisi kohteli EU-maiden talouksia eri tavalla ja patoutuneen kysynnän purkautuminen on kulkenut eri tavalla eri maissa.