Boomerit: Suuret ikäluokat ovat närkästyneet pääministeri Marinin boomer-puheista. Senioreita ihmetyttää nuorten kiire.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) sivallukset boomerisukupolvea kohtaan Instagramissa eivät ole jääneet huomiotta ikäihmisten itsensä keskuudessa.
Boomerilla tarkoitetaan vuosina 1945–1950 syntyneitä ikäluokkia, johon kuuluvat ovat termin käyttäjän mukaan usein ajastaan jälkeen jääneitä ja joille esimerkiksi nykytekniikan käyttö on vierasta.
Helsingin eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja Raili Wallenius, 75, kuuluu itsekin suuriin ikäluokkiin. Hänen kanssaan vuonna 1946 Suomessa syntyi hieman yli 106 000 lasta.
– Kyllä minua ainakin harmittaa, kun katselen esimerkiksi televisiouutisia. Tuntuu siltä, että nykyisin mediassa mollataan paljon erilaisia vähemmistöjä. Ja puheet julkisuudessa ovat vanhuksista usein sellaisia, että "teidän aikanne on jo ohi". Monet ovat ahdistuneita tällaisista puheista, Wallenius murehtii.
Hän tunnistaa myös ikäihmisten epätietoisuuden uuden teknologian edessä.
– Kyllä eläkkeensaajien yhdistyksessäkin on keskusteltu siitä, mitä pitäisi tehdä, kun pankkikonttorit ovat lopettaneet, eikä ole enää paikkaa, missä maksaa laskunsa.
Osalle jopa Doro-puhelimien käyttö on mahdotonta.
– Osalle jopa Doro-puhelimien käyttö on mahdotonta, netistä puhumattakaan. Nuoremmat sukupolvet eivät tällaista käsitä, kun heillä ei ole siitä kokemusta.
Sukupolvien välinen kuilu näkyy Walleniuksen mukaan myös vanhusten yksityiselämässä.
– Monen ikäihmisen välit lapsiinsa ovat huonot. On keskinäisiä riitoja, joita ei joko osata tai sitten haluta sopia niitä, vaan ollaan ilkeitä.
– En sitten tiedä, mitä pitäisi tehdä, että eri-ikäiset sukupolvet ymmärtäisivät toisiaan nykyistä paremmin. Tuntuu siltä, että nuorten kiire ja koventunut työtahti on aina vain hirveämpää, eikä ole aikaa mihinkään muuhun. Ennen työelämä oli paljon inhimillisempää, Wallenius pohtii.
Hänen mukaansa esimerkiksi Helsingin nykyisistä päättäjistä vain harva käy tutustumassa senioreiden elämään heidän omissa kokouksissaan.
Syytä kyllä olisi.
– Eläkkeensaajien köyhyys on usein aivan todellista. Esimerkiksi sairaalakulut voivat nousta äkkiä suuriksi, ja silloin on edessä karhukirjeitä ja laskujen meneminen ulosottoon, Wallenius pahoittelee.
Tarvetta senioreiden edunvalvonnalle on siis edelleen. Helsingin eläkkeensaajien yhdistys täyttää tänä vuonna tasan 60 vuotta.
Ensi vuosi on puolestaan Eläkkeensaajien keskusliiton 60-vuotisjuhlavuosi.