Kokoomuksen Petteri Orpo halusi Ylen Ykkösaamussa pistää valtion suun säkkiä myöten – puolue aikoo esittää vaihtoehtoisen taloudenpitonsa syksymmällä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

STT

Oppositiopuolue kokoomus julkaisee vaihtoehtobudjettinsa tuonnempana syksyllä. Tuolloin puolue aikoo kertoa miljarditason kavennuksista valtion julkisiin menoihin, kertoi puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo lauantaina Ylellä .

Kokoomuksen katseet kohdistuvat edelleen esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen, joka olisi puolueen mielestä hyvä tehdä nyt, kun talouden suhdanne on suotuisa.

Orpon menokurilistalla ovat myös asumistukimenot. Kela maksoi viime vuonna erilaisia asumistukia yhteensä yli 2,2 miljardia, ja summa kasvoi reaalisesti edellisvuodesta yli neljä prosenttia.

Orpo sanoi Ylellä, ettei ole lainkaan varma, että pienituloisten ihmisten toimeentulo tai asumisen mukavuus olisivat parantuneet, vaikka tukimenopotti on kasvanut.

Asumistukea saaneissa kotitalouksissa asui viime vuoden lopulla noin 860 000 ihmistä.

Budjettiriihen jälkeen esitelty valtion ensi vuoden budjetti on yhteensä lähes 65 miljardia, josta melkein seitsemän miljardia euroa on uutta velkaa.

Kokoomus on suhtautunut valtion voimakkaan velkaantumisen jatkumiseen penseästi.

– Nyt kun korona alkaa helpottaa, edelleen hallitus rakentaa ensi vuoden budjetin jopa seitsemän miljardin alijäämälle, ja se on kyllä vastuutonta.

Orpo huomauttaa, että koronan aiheuttamat menot ensi vuodelle ovat jo kohtuullisen pienet.

– Menokehysten ylittäminen johtuu siitä, että hallitus ei pysty tekemään valintoja. Hallitus lisää kaikkialle rahaa, ja se on väärin.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) hiljattain väläyttämän ansiotuloveron mahdollisen keventämisen Orpo kuittasi "pienenä falskina temppuna".

– Ensi vuoden budjetissa ei ole sanaakaan ansiotulojen verojen keventämisestä.

Uusia työtekijöitä ulkomailta

Kokoomus haluaa helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Ylen haastattelema Orpo sanoo, että Suomen työvoimapulaa ei pystytä ratkaisemaan ilman työperäistä maahanmuuttoa.

– Ikääntyvä Suomi tarvitsee tekijöitä myös muualta.

Kokoomus haluaa vähentää työperäisen maahanmuuton byrokratiaa ja varmistaa, että työlupien käsittelyssä on riittävästi väkeä. Lisäksi puolue poistaisi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan.

Orpo tuo niin ikään esille, että työperäisen maahanmuuton asiat – siis kansainvälinen rekrytointi – pitäisi keskittää sen sijaan, että niitä käsitellään hajautetusti eri ministeriöissä.

– Tämä ei ole oikeastaan kenenkään selkeällä vastuulla, vaan useampi ministeriö hoitaa tätä vähän niin kuin kakkoshommana. Haluamme kerätä nämä yhden toimijan vastuulle, koska tämä on niin kriittinen kysymys Suomelle, hän totesi.

Orpo arvioi, että esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö voisi olla taho huolehtimaan, että Suomeen töihin haluavat saisivat paperisodan kuntoon ripeästi. Orpo luonnehtii työperäisen maahanmuuton byrokratiaa valtavaksi.

– Suomeen on yksinkertaisesti lähestulkoon mahdoton päästä, ainakaan nopeasti.

Puoluejohtaja muistuttaa, että kansainvälisistä osaajista on kova kilpailu ja siksi Suomen tulee olla houkutteleva vaihtoehto.

– Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että tänne Pohjolan perukoille haluavat kaikki tulla.

Hallitukselle ei taloudenpidosta kiitosta heru

Suomen talouskasvu on tällä hetkellä ripeää, ja myös työllisyystilanne on parantunut.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi aiemmin viikolla, että avoinna oli elokuussa kaikkiaan yli 155 000 työpaikkaa, mikä oli lähes 57 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa lähes 50 000:lla. Työttömiä työnhakijoita oli elokuussa noin 280 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysasteen trendiluku oli elokuussa 72,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,6 prosenttia.

Orpo pitää myönteisen kehityksen syynä yleistä talouden myötätuulta ja keskuspankkien avokätistä rahapolitiikkaa, ei nykyhallituksen työllisyystoimia.

– Tosiasia on, että nykyinen hallitus ei ole tehnyt työllisyyttä ja kasvua lisääviä toimia, ei rakenteellisia uudistuksia, vaan on pitänyt yllä massiivisella velkarahalla tätä hallitusta pystyssä, ja se on ollut heidän politiikkansa ydin. En valitettavasti paljon hallituksen ansioksi voi antaa, Orpo moitti lauantaina.

Koronan pysäyttämä talous on lähtenyt liikkeelle eri puolilla maailmaa, ja siitä seuraa, että kasvuluvut ovat Suomessakin suhteellisen korkeat. Esimerkiksi talousjärjestö OECD ennustaa, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna 5,7 prosenttia ja 4,5 prosenttia ensi vuonna. Suomen Pankki on ennakoinut, että Suomen bruttokansantuote nousee tänä vuonna 3,5 prosenttia, kun aiempi arvio oli 2,9 prosenttia.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut