Koronarajoituksista luopuminen siintää lokakuun lopussa – "Tärkeimmässä roolissa ovat kansalaiset itse"

THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoi STM:n ja THL:n tiedotustilaisuudessa, että tapausmäärät ovat hiljalleen vähentyneet jo kolmisen viikkoa. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen, Markus Heikkilä / STT

Hallituksen asettama, koronarajoituksista luopumisen mahdollistava 80 prosentin rokotuskattavuustavoite toisen rokotteen osalta tulee täyttymään lokakuun loppuun mennessä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Koronarokotteen toisen annoksen on torstaihin mennessä saanut 61,9 prosenttia yli 12-vuotiaasta kansanosasta. Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 82,5 prosenttia.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan 20–40-vuotiaiden rokotuskattavuudessa on parantamisen varaa.

– Siellä on vielä paljon sellaisia, joille rokotus voidaan antaa, mutta he eivät ole sitä ottaneet. Kakkosannoksiakin on annettu jo yli kolme miljoonaa kappaletta ja tämä luku nousee nyt koko ajan, sillä pääasiassa tällä hetkellä annetaan kakkosannoksia, Kontio sanoi THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa torstaina.

Kontio nosti esiin, että 16–19-vuotiaiden keskuudessa ensimmäisen rokoteannoksen ottaneiden osuus oli suurempi kuin hieman vanhemmissa ikäryhmissä. Hän vetosi 20–40-vuotiaisiin, että nämä kävisivät ottamassa koronarokotteen.

– Tavoitteen toteutumisessa ovat tärkeimmässä roolissa kansalaiset itse: heidän rokotushalukkuutensa ja intonsa aikaistaa rokotuksia, jos se on mahdollista. Ihan kaikkialla kuuden viikon rokotusväliin ei päästä, mutta mahdollisimman lyhyeen väliin pyritään. Ihan kaikki eivät varmastikaan saa kakkosannostaan lokakuun aikana, ja osa menee marraskuun puolelle.

Rokottamattomien tauti

STM ja THL korostavat, että koronaviruksesta on tullut "rokottamattomien tauti". Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana tartuntoja on ilmaantunut suhteellisesti eniten rokottamattomien 10–49-vuotiaiden keskuudessa, noin 400 tapausta 100 000:ta henkilöä kohden.

Sen sijaan täyden rokotussarjan saaneilla tartuntoja on kaikissa ikäryhmissä ilmaantunut hyvin vähän, ja ensimmäisen annoksen saaneillakin ilmaantuvuus oli useimmissa ikäryhmissä alle puolet rokottamattomien ilmaantuvuudesta.

Uusien koronatapausten määrä Suomessa vähenee edelleen, mutta tartuntoja todetaan vielä paljon. Suomessa todettiin viime viikolla yhteensä 3  842 uutta koronatartuntaa, mikä oli noin 300 tartuntaa vähemmän kuin edeltävällä viikolla. THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoi, että tapausmäärät ovat hiljalleen vähentyneet jo kolmisen viikkoa.

Testausstrategia vielä työn alla

Uuden koronastrategian osalta koronatartuntojen testaamisen ja jäljittämisen suunnitelma on edelleen työn alla, mutta STM:n johtaja Pasi Pohjola lupaa asiasta lisätietoa lähipäivinä.

– En lähde tätä sisältöä vielä ennakollisesti avaamaan, koska prosessi on kesken. Esille nostettuja huomioita resurssien kohdentamisesta ja huolia hoitovelasta resurssipulan takia on huomioitu. Tietysti arvioidaan myös oikeudellisesti, että ohjeistukset eivät kohtele ihmisiä eriarvoisesti.

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki huomauttaa, että sairaana ei pidä mennä esimerkiksi töihin, olivat oireet sitten flunssaa tai koronaa. Jos oireet ovat vakavia, myös kahdesti rokotetun tilasta tulee Pulkin mukaan saada tehtyä diagnoosi.

Helve sanoo, että suosituksissa katsotaan ratkaisuja tällä hetkellä usein alueellisesti.

– Tässä tapauksessa sairaanhoitopiirit ovat tulkinneet ohjeitamme hieman eri tavoin. Ohjeistus on ollut, että kysymykseen vastataan harkinnanvaraisesti ja tulkintoja tehdään sairaanhoitopiireissä.

Testausstrategian valmistumisen myötä myös rokotettujen testaamiseen on tulossa Voipio-Pulkin mukaan tarkempi ohjeistus.

Täysin rokotettujen lieväoireisten ei tarvitse mennä koronatestaukseen Uudellamaalla

Uudellamaalla koronatestiä ei pääsääntöisesti tarvita lievästi oireilevalta, jos hän on täysin rokotettu ja toisesta rokotuksesta on vähintään viikko. Asiasta päätti Uudenmaan alueellinen koronakoordinaatioryhmä torstaina.

Testiä ei tarvita myöskään silloin, jos ihminen on sairastanut varmennetun koronavirusinfektion edeltävien kuuden kuukauden aikana.

Koronatestauksen kriteerit muuttuvat koko alueella.

Testauskriteerien muutos ei sen sijaan koske niitä, joiden tiedetään altistuneen koronavirukselle. Muutos ei liioin koske niitä, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä olevia työntekijöitä, jotka ovat ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukkaita ja henkilökuntaa tai jotka kuuluvat koronavirusinfektion vakavaan riskiryhmään.

Koordinaatioryhmän ohjeistus tulee voimaan heti.

– Kriteerien muuttuminen edellyttää teknisiä päivityksiä sekä Koronabottiin että Omaoloon. Nämä pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian, sanoo Uudenmaan alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä tiedotteessa.

Yle kertoi viime viikolla, että Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla ei ole enää tarvinnut mennä testiin, jos oireet ovat olleet lieviä.

Hätäjarrumekanismi ei perustu tarkkoihin lukuihin

Hallituksen alkuviikosta esiin ottama hätäjarrumekanismi voitaisiin ottaa käyttöön, jos Suomeen leviäisi virusvariantti, joka esimerkiksi olisi immuuni rokotteille tai tartunnat lähtisivät yllättäen leviämään voimakkaasti. Hätäjarrun käyttöönotolle ei kuitenkaan ole luotu muun muassa tarkkoja tartuntalukuja, joiden myötä rajoitustoimia alettaisiin taas tiukentaa sen jälkeen, kun yhteiskunta on uudelleen avattu.

– Toimintasuunnitelmassa kerrotaan ilmiöt, jolloin hätäjarrumekanismi voi tulla kyseeseen. Ne liittyvät siihen, että maassa alkaisi olla tilanne, jossa epidemia ei ole hallinnassa. Hätäjarrumekanismi ei ole tarkoitettu matalalla kynnyksellä laukaistavaksi, Voipio-Pulkki sanoo.

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut