Kaksi koronarokotusta saaneilla on merkittävästi pienentynyt riski saada pitkittynyt koronatauti, sanotaan tuoreessa brittiraportissa

Raportissa todetaan, että rokotteet vähentävät tartuntoja kokonaisuudessaan, mikä entisestään vähentää pitkittyneiden oireiden eli long covidin esiintymistä. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Eevi Heikkinen / STT

Pitkittyneen koronavirustaudin oireiden saamisen todennäköisyys kuukauden jälkeen tartunnasta on merkittävästi pienentynyt kaksi rokotusannosta saaneilla, todetaan Britannian neuvoa-antavan tieteellisen hätätilanneryhmän (SAGE) tilauksesta tehdyssä Short Report on Long Covid -raportissa.

Raportissa päädytään siihen, että todennäköisyys oireiden kokemiseen yli 28 päivän jälkeen puolittui kaksi rokotetta saaneilla suhteessa rokottamattomiin. Raportin johtopäätöksen taustalla käytettiin toistaiseksi vertaisarvioimatonta tutkimusta.

Raportissa todetaan myös, että rokotteet vähentävät tartuntoja kokonaisuudessaan, mikä entisestään vähentää pitkittyneiden oireiden eli long covidin esiintymistä.

Tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua varauksella, sillä siihen liittyy epävarmuustekijöitä. Tällä hetkellä pitkittyneestä koronataudista on kuitenkin saatavilla vain hyvin vähän muutakaan tutkimustietoa.

– Ensimmäiset julkaisut ovat tulleet viime viikkoina. Niissä on näytetty, että rokotteet suojaisivat long covidilta. Eli he, jotka ovat kahdesta rokotteesta huolimatta saaneet koronataudin, ovat saaneet merkitsevästi vähemmän long covid -oireita, sanoo solubiologian dosentti, neurotieteilijä Pirta Hotulainen.

Hotulainen johtaa muun muassa aivotutkimusta tekevää tutkimusryhmää lääketieteellisessä tutkimuslaitos Minervassa. Hän on myös Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja. Hotulainen on ollut mukana kirjoittamassa tällä viikolla Lancet Regional Health Europe -tiedelehdessä julkaistua vertaisarvioitua A look into the future of the COVID-19 pandemic in Europe: an expert consultation -artikkelia.

Artikkelissa kerrotaan, että vähintään kymmenelle prosentille koronataudin sairastaneista muodostuu pitkittyneitä oireita. Tutkimuksessa useista eri maista haastatellut asiantuntijat perustavat näkemyksensä useisiin aikaisempiin tutkimuksiin. Long covidia kerrotaan artikkelissa esiintyvän erityisesti rokottamattomilla.

Diagnosointi kangertelee, potilaita arviolta 10 000

Hotulainen kertoo, että long covid -potilaita arvioidaan olevan tällä hetkellä Suomessa noin 10 000, joskaan virallista seurantaa luvuista ei ole ollut. Pitkittyneen koronataudin diagnosoiminen on haastavaa, mikä entisestään vaikeuttaa tapausten määrän arvioimista.

Pitkittyneen koronataudin oireita kerrotaan artikkelissa olevan muun muassa hengenahdistus, pohjaton väsymys ja lihasheikkous. Oireiden vakavuuden kerrotaan vaihtelevan väsymyksestä aina työkyvyn alenemiseen ja työkyvyttömyyteen.

Hotulaisen mukaan myös oireiden kirjo ja kesto vaihtelevat paljon, eikä taudin puhkeamista suoraan ennusta sairastetun koronataudin vakavuus.

– Oireet voivat kestää pari kuukautta tai puolitoista vuotta. Tällä hetkellä Suomessa pisimmät oireiden kestot ovat puolitoista vuotta. Eli he, jotka ovat sairastaneet taudin epidemian alussa eivät ole vieläkään parantuneet long covidista, Hotulainen toteaa.

MTV Uutiset kertoi heinäkuun puolivälissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloittavan syksyllä long covid -sairauden yleisyyttä ja rokotteen vaikutusta sairauteen käsittelevän tutkimuksen.

Jälkitauti ilmiönä tuttu, hoitoa pitkään koronaan ei vielä ole

Virustautien jälkioireet ovat kuitenkin tuttu ilmiö. Hotulaisen mukaan moni virus aiheuttaa vastaavia tauteja.

– Sars aiheutti hyvin samantyyppisiä oireita, jotka saattoivat kestää kaksi, kolmekin vuotta. Sen jälkeen sairastuneet saattoivat palata työkykyisiksikin.

Koronaviruksen kohdalla jälkitauti on Hotulaisen mukaan noussut esille laajemmin kuin useiden muiden virusten kanssa, sillä pitkittyneet oireet ovat olleet yleisempiä ja ikävämpiä.

Hotulaisen mukaan jatkossa on tärkeä tutkia, kuinka pitkittynyt tauti vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla ja kuinka moni päätyy taudin vuoksi työkyvyttömäksi. Laskelmia on tässä vaiheessa vaikea tehdä.

Artikkelissa todetaan, että pitkittyneen koronataudin inhimillinen ja kansantaloudellinen lasku voi muodostua huomattavaksi. Sairauden syytä ei ymmärretä eikä siihen ole toistaiseksi parantavaa hoitoa.

Korkealla rokotekattavuudella ja tartuntojen leviämisen ehkäisemisellä rokottamattomien joukossa voidaan kuitenkin välttää paitsi laaja epidemia, myös pitkäaikaisia long covid -tapauksia.

Asiantuntija kannattaa yli 12-vuotiaiden rokotusten pikaista aloittamista

Kesän koronatartuntojen tilanne on synkempi kuin keväällä odotettiin. Artikkelissa todetaan, että pahimmassa tapauksessa riittämätön rokotekattavuus ja puutteelliset suojatoimet voivat herkästi leviävän deltamuunnoksen vallitessa johtaa neljänteen korona-aaltoon erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.

– Syksylle odotus on, että tilanne edelleen pahenee tästä, Hotulainen toteaa viitaten koulujen alkuun.

Hotulainen kannattaisikin yli 12-vuotiaiden rokotusten aloittamista ennen koulujen alkua.

– Sillä saisi hillittyä lasten levittämispotentiaalia.

Lisäksi Hotulainen kannattaisi rajoitusten lisäämistä jo tässä vaiheessa kesää, jotta koulujen alkuun päästäisiin paremmissa lähtökohdissa.

Pitkittynyttä tautia voi esiintyä myös lapsilla. Lasten long covid luetaan artikkelissa kartoittamattomiin koronapandemian vaikutuksiin. Lasten pitkittyneestä taudista tiedetään niin ikään vähän.

Kommentoi

Mainos: Fira Group oy

Hyvä yhteishenki saa palaamaan ja pysymään

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut