Toimeentulotuen siirto Kelaan ei vapauttanut sosiaalityöntekijöiden aikaa asiakkaille – sosiaalityöntekijät arvioivat, että yhä pienempi osuus työajasta menee suoraan asiakastyöhön

Vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen piti vähentää kunnissa tehtävän perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvän työn määrää. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Emmi Tilvis / STT

Perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelaan ei vapauttanut aikuissosiaalityöntekijöiden aikaa asiakkaille, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toukokuussa keräämän sosiaalityön kuntakyselyn tuloksista. Aikussosiaalityötä tekevien työajasta suurempi osa menee nykyään perustoimeentulotuen hakemiseen ja päätöksiin liittyvään selvittelyyn kuin yksilölliseen asiakastyöhön. Kyselyn mukaan työajasta keskimäärin 27 prosenttia kului perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvään työhön.

Tämän vuoden kyselyn mukaan 23 prosenttia sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työajasta menee yksilökohtaiseen asiakastyöhön, kun vuoden 2017 syksyllä siihen kului 38 prosenttia työajasta.

Vuonna 2017 tapahtuneen toimeentulotukiuudistuksen piti vähentää kunnissa tehtävän perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvää työmäärää. Uudistuksen myötä perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan, kun taas ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät kuntien sosiaalityöhön.

Perustoimeentulotukea saavan henkilön on asioitava Kelan lisäksi kunnan sosiaalitoimessa, mikäli hän hakee ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea.

Uudistuksesta ovat hyötyneet itsenäiset digiosaajat

Tutkimusten mukaan uudistuksesta ovat hyötyneet omatoimiset ja pärjäävät toimeentulotuen saajat, koska uudistus yhtenäisti ja helpotti hakemusmenettelyä. Muutos on koetellut esimerkiksi etä- ja digipalveluihin tottumattomia ja etäällä palveluista asuvia vanhuksia.

– Jos miettii kunnan sosiaalityön asiakkaita, niin siellä on päihdeongelmia, velkaantumista ja mielenterveysongelmia, kertoo THL:n tutkija Niina Tanner STT:lle.

Tannerin mukaan perustoimeentulotuen hakemukseen kuuluu haastavaa sanastoa, kuten palvelu- ja asiakasmaksupäätös ja tosite.

Yksi esimerkki sosiaalityöntekijöiden aikaa vaativasta asiasta on Kelan maksullinen puhelinpalvelu, johon monella sosiaalityön asiakkaalla ei ole pääsyä tai varaa soittaa. Tästä syystä puhelinasiointia varten on tarvittu usein sosiaalityön ammattilaisen yhteydenotto Kelaan.

Kelan asiakkuuksien kehittämisyksikön päällikön Pirkko Kilpeläisen mukaan toimeentulotuen asiakaspalvelussa on käytössä maksuton takaisinsoittopalvelu koko puhelinpalvelun aukioloajan. Takaisinsoittopalvelun voi valita, kun on päässyt puhelinpalvelun jonoon. Kelaan voi varata myös puhelinajan, jolloin työntekijä soittaa asiakkaalle, mutta puhelinaikaa ei välttämättä saa esimerkiksi samalle päivälle.

Kelassa painopistettä on siirretty verkkoasiointiin. Kuntien sosiaalityön ammattilaisten arvioiden mukaan Kela pystyy palvelemaan toimeentulotukiasioissa parhaiten heitä, jotka osaavat ja pystyvät asioimaan verkossa ja jotka tarvitsevat vain rahaa.

Kaikkein huonoiten Kelassa kyettiin sosiaalityön ammattilaisten mukaan vastaamaan niiden asiakkaiden tarpeisiin, jotka vaikuttivat tarvitsevan eniten tukea.

Päätöksissä havaittiin paljon virheitä

Noin 40 prosenttia sosiaalityön ammattilaisista kertoi havainneensa virheitä asiakkaidensa perustoimeentulotuen päätöksissä kuluneen puolen vuoden aikana kuukausittain, kolmannes vähintään viikoittain. Arvio mahdollisesta virheestä perustui vastaajan omaan käsitykseen.

Työntekijöiden mukaan sosiaalihuollon asiakkaat havaitsivat mahdolliset virheet päätöksissä huonosti. Valtaosa vastaajista koki, että itsenäinen muutoksenhaku onnistui asiakkailta harvoin. Tämä selittänee sitä, miksi sosiaalityöntekijöiden työajasta menee niin paljon päätösten käsittelyyn.

Suomen kuuden suurimman kunnan aikuissosiaalityössä tehdyn arvion mukaan viime vuonna merkittävä osa aikuissosiaalityön asiakkaista oli ilman koulutusta ja työvoiman ulkopuolella. Työntekijöiden arvioiden mukaan ainoastaan 17 prosenttia aikuissosiaalityön asiakkaista oli perusterveitä. Peräti 60 prosentilla asiakkaista havaittiin psyykkisiä sairauksia.

Suurin osa perustoimeentulotuen saajista ei ole sosiaalityön asiakkaita.

Viime vuonna perustoimeentulotukea sai 417 000 henkilöä. Tällöin toimeentulotuen bruttomenot olivat noin 817 miljoonaa euroa. Menot kasvoivat vuoteen 2019 verrattuna 4,4 prosenttia.

THL:n kuntakyselyyn vastasi yhteensä vajaa 400 kuntien aikuissosiaalityön ammattilaista. Kysely oli suunnattu kuntien sosiaalityötä tekeville ammattilaisille, kuten sosiaalityöntekijöille, sosiaaliohjaajille ja sosiaalityön esimiehille, jotka ilmoittivat tekevänsä asiakastyötä ainakin osan työajastaan. Vastauksia saatiin kaikista Suomen maakunnista.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut