Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni korona-aikana – erityisesti alle viisikymppisistä naisista entistä useampi on työkyvytön

Etenkin alle 50-vuotiaat naiset ovat huolissaan oman työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisesta tilanteestaan. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Anniina Korpela / STT

Koronaepidemian aikana alle 50-vuotiaiden työkyky on heikentynyt, selviää THL:n tuoreesta selvityksestä. Erityisen selvästi työkyky on heikentynyt naisilla.

– On pitänyt suoriutua työelämästä, kun lapset ovat käyneet kotona koulua ja kun omien, iäkkäiden vanhempien hoivavastuu on korostunut. Osa alle 50-vuotiaista on jäänyt sen taakan alle, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä.

Selvityksen perusteella näyttää vahvasti siltä, että korona on iskenyt pahiten nuorten naisten työkykyyn.

– Edellyttäisi vielä tarkempia selvittelyjä, että nähdään, onko kyseessä lyhytaikainen, ohimenevä notkahdus vai pitkäaikaisempi ilmiö, Koskinen sanoo.

Vuoden 2020 lopussa 14 prosenttia 25–49-vuotiaista naisista arvioi olevansa täysin tai osittain työkyvyttömiä. Vastaava osuus oli vuonna 2017 yhdeksän prosenttia. Samanikäisistä miehistä 11 prosenttia arvioi itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi vuoden 2020 lopussa. Vuonna 2017 osuus oli kahdeksan prosenttia.

Naiset kokevat miehiä enemmän huolta taloudellisesta tilanteestaan ja työsuhteestaan

Merkittävä osa alle 50-vuotiaista suomalaisista kertoo muutoksista työssä ja taloudellisessa tilanteessa koronaepidemian aikana, THL:n selvityksestä paljastuu. Etenkin alle 50-vuotiaat naiset ovat huolissaan oman työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.

Koskisen mukaan yksi pääsyy naisten huolelle on se, että korona on iskenyt erityisen pahasti monelle naisvaltaiselle alalle, kuten ravintola-alalle ja turismiin.

Lisäksi naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla työstä on tullut haastavampaa epidemian aikana.

Tulokset voi tulkita myös niin, että naiset kantavat miehiä enemmän huolta työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisessa tilanteestaan tehdessään samaa työtä kuin miehet. Koskinen pitää todennäköisempänä sitä, että epidemia on kohdellut karummin naisvaltaisia aloja.

– Sukupuolten epätasa-arvo työelämässä olisi kovin ikävä tulkinta näille havainnoille.

Suomessa työkyky parani tuntuvasti 2010 luvun alkuun saakka

Suomalaisten heikentynyt työkyky on jatkumoa kehitykselle, joka alkoi 2010-luvun alussa. Työkyky parani tuntuvasti 1980-luvulta 2010-luvun alkuun asti, mutta 2010-luvulla myönteinen kehitys päättyi. Nyt työkyky alle 50-vuotiailla on kääntynyt laskuun.

– Miltä osin tämä kehitys johtuu koronaepidemiasta, on vaikea sanoa, Koskinen kertoo.

Koulutusryhmien väliset erot työkyvyssä ovat THL:n mukaan pysyneet suurina. Eniten työkyvyttömiä on edelleen perusasteen tutkinnon suorittaneissa.

Koskinen sanoo, että tarvittaisiin aiempaa tehokkaampia toimenpiteitä, joilla työkykyä voitaisiin väestössä kohentaa.

– Työelämässä pitäisi tunnistaa asiat, jotka suoraan tai epäsuorasti ovat omiaan kuormittamaan ihmisiä ja heikentämään työkykyä.

Ikääntyvän väestön myötä Suomessa on kova paine parantaa työkykyä

Yli 50-vuotiailla oma kokemus työkyvystä on säilynyt osapuilleen samana vuodesta 2017 vuoteen 2020. Koskisen mukaan se ei ole riemun aihe, sillä Suomessa on kova paine kohentaa myös varttuneemman työvoiman työkykyä.

– Yksi keino on toimintakyvyn edistäminen. Hyvä terveys ja toimintakyky ylläpitävät hyvää työkykyä.

Työkyky tarkoittaa kykyä suoriutua niistä tehtävistä, joita kunkin työhön kuuluu. Universaalia työkykyä ei ole kenelläkään, sillä työkyky on aina sidoksissa tiettyihin työtehtäviin. Koskisen mielestä tulisikin unohtaa ajattelutapa, että ihmisellä joko on tai ei ole työkykyä.

– Lähes kaikilla on ainakin pieni määrä työkykyä.

Koskinen visioi, että työelämää pitäisi muuttaa sellaiseksi, että kaikille tarjotaan mahdollisuus tehdä työtä siinä määrin, mihin he kykenevät. Tärkeää olisi jousto työnantajan puolelta, jotta työntekijä voisi löytää itselleen sopivan tavan tehdä työtä ja osallistua työelämään.

– Ihmiset voisivat tehdä töitä sellaisissa työoloissa ja sellaisella työajalla, joka juuri heille on mahdollista, Koskinen kuvailee.

Selvitys perustuu THL:n FinTerveys-tutkimuksiin vuosina 2017 ja 2020 sekä aiempiin THL:n väestötutkimuksiin. Tuorein tiedonkeräys kesti lokakuusta 2020 tammikuuhun 2021. Vastaajat ovat itse arvioineet omaa työkykyään kolmiasteisella asteikolla. Vastausvaihtoehdot ovat olleet täysin työkykyinen, osittain työkyvytön tai täysin työkyvytön.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut