Sähköpotkulautailijoiden onnettomuudet kuormittavat terveydenhuoltoa suurissa kaupungeissa. Tämä näkyy erityisesti yöaikaan, kerrotaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus) ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) STT:lle.
Sähköpotkulautoja löytyy jo useista isommista kaupungeista ympäri maata, ja turvallisuushuoliin on reagoitu jopa valtiotasolla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) aikoo pitää keskiviikkona alan yritysten kanssa palaverin, jossa käsitellään sähköpotkulautojen turvallisuuskysymyksiä.
Viikko sitten Husin tiedotteessa kerrottiin, että toukokuun alusta juhannukseen pelkästään Helsingin Meilahden yhteispävystyksessä on hoidettu noin 150:tä sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunutta.
Husin osastonylilääkäri Arja Kobylin kertoo, että sähköpotkulautaonnettomuudet ylityöllistävät Meilahden pientraumapistettä. Pelkästään sähköpotkulautaonnettomuuksien vuoksi lauantain ja sunnuntain väliseen yöhön on pyritty saamaan yksi lisäpäivystäjä. Kobylinin mukaan lisätyövoimaa on kesälomakaudella hankala saada.
– Jos on kymmenenkin ylimääräistä merkittävää vammaa, joita täytyy kuvantaa ja tikkailla, olisi hyvä, että olisi yksi ylimääräinen lääkäri ja yksi ylimääräinen sairaanhoitaja.
Samaan aikaan sairaanhoitajista on valtakunnallinen pula, minkä vuoksi päivävuoroonkin on Kobylinin mukaan hankala saada työvoimaa. Lisäksi yöllä työskentelevä lisäpäivystäjä olisi menoerä. Kustannussyistä ei jokaiseen yövuoroon ole mahdollista saada ylimääräistä lääkäriä.
Kobylin nostaa esiin myös onnettomuuksien lisäkustannukset. Vammojen jatkokontrollit, toimintakyvyn pysyvät haitat sekä mahdolliset elämänmittaiset vaikeat aivovammat tuovat kustannuksia yhteiskunnalle.
Sähköpotkulautaonnettomuudet voivat vaikuttaa myös muiden päivystyspotilaiden hoidon viivästymiseen. Osa potilaista voi kyllästyä jonottamaan, vaikka hoitohenkilökunta olisikin halunnut vamman tarkastaa.
– Loukkaantunut ja kuvantamatta jätetty pää on aina riski, Kobylin toteaa.
"Tarvitseeko olla öisin tarjolla humalaisille?"
Myös Tampereella sähköpotkulaudoilla itsensä teloneet ovat uusi näkyvä potilasryhmä.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) hoidetaan sähköpotkulautatapaturmia viikonloppuisin joka yö, kertoo ylilääkäri Mikko Franssila.
Pään alueen ruhjeet ja murtumat sekä rannemurtumat ovat tyypillisimpiä Taysin alueella. Osaa potilaista on jouduttu hoitamaan teho-osastolla. Franssilan mukaan enemmistöön onnettomuuksista liittyy alkoholi.
Erityisesti nuorten ihmisten pään alueelle kohdistuvat vammat huolettavat.
– Kun onnettomuuksia tapahtuu pään alueelle nuorille ihmisille, on syytä miettiä, miten niitä saisi estettyä, Franssila toteaa.
Husin Kobylinin mukaan yöajan hämäryys ja humalatila vaikuttavat yöllisen ajelun onnettomuusriskiin.
Kobylin kertoo, että sähköpotkulautaonnettomuudet eivät rajaudu pelkästään nuoriin. Mukaan mahtuu ihmisiä 60-vuotiaisiin asti. Mitä enemmän ihmisellä on ikää, on myös suurempi riski loukkaantua onnettomuudessa vakavammin.
Myös vauhti vaikuttaa loukkaantumisen vakavuuteen. Tällä hetkellä sähköpotkulaudoilla voi viilettää maksimissaan 25 kilometrin tuntivauhtia.
– Vauhtia voi verrata pyöräilyyn. Harva jaksaa polkupyörällä ajaa 25 kilometrin tuntivauhtia, Kobylin sanoo.
Hänen mukaansa kypärääkään ei ole suurimmalla osalla käytössä, jolloin pään iskut voivat olla hyvin vakavia. Lievilläkin aivovammoilla voi olla suuret vaikutukset ihmisen työkykyyn.
– En laittaisi sähköpotkulautoja kokonaan pannaan, mutta tarvitseeko niiden olla öisin tarjolla humalaisille? Kobylin pohtii.
Vauhdin pudottaminen voisi lieventää vammoja
Kesän aikana on käyty vilkasta keskustelua onnettomuuksien vähentämisen ympärillä.
Sähköpotkulautayhtiö Voi tiedotti perjantaina alentavansa kokeiluluontoisesti potkulautojen nopeuksia Helsingin ravintola-alueilla kello 23–06 välisenä aikana. Maksiminopeus laskee tietyillä alueilla automaattisesti 15 kilometrin tuntivauhtiin. Turussa taas kokeillaan matalan nopeuden alueita tietyillä jalankulkijoiden suosimilla katuosuuksilla.
Taysin Franssila kertoo, että maksiminopeuden laskeminen 15 kilometriin tunnissa voisi jo lieventää onnettomuuksista tulevia vammoja.
Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho kertoi vastikään tehneensä lakialoitteen, jossa vaaditaan promillerajaa moottoroimattomien ajoneuvojen kuljettamiseen. Näihin lukeutuvat muun muassa sähköpotkulaudat sekä sähköpyörät. Hänen mukaansa perusteluna lakialoitteelle toimii Turussa tehty tutkimus, jonka mukaan sähköpotkulaudoilla kaatuneista ja kasvomurtumadiagnoosin saaneista noin 90 prosenttia oli humalassa. Lakialoitteessa sanotaan, että onnettomuuksista aiheutuu yksilölle, sivullisille sekä yhteiskunnalle lisääntyneitä kustannuksia työterveydenhuollon kuormituksesta ja työkyvyttömyydestä.