Luontoon eksyy eniten iäkkäitä marjastajia

Poliisi etsii Suomessa vuosittain hieman alle tuhatta taajaman ulkopuolella luontoon eksynyttä henkilöä. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Poliisi etsii Suomessa vuosittain hieman alle tuhatta taajaman ulkopuolella luontoon eksynyttä henkilöä. Suurin osa eksymisistä ajoittuu marjastus- ja sienestyskauteen sekä matkailukeskusten sesonkiajankohtiin, kuten talvilomiin, kertoo Lapin poliisilaitoksen ylikonstaapeli ja kenttäjohtaja Jari Seppälä. Hän toimii valtakunnallisena etsinnän kouluttajana Poliisiammattikorkeakoulussa.

– Eniten eksytään marjametsään. Arvioidaan omat kyvyt ja jaksamiset väärin – valitaan liian pitkä reitti tai poiketaan reitiltä, Seppälä kuvailee.

Seppälän mukaan luontoon eksyminen on lisääntynyt Suomessa tasaisesti jo pitkään. Vuoden 2019 keväällä vanhustenhuollon ympärillä käyty keskustelu vähensi vanhempien ihmisten katoamisia ja eksymisiä merkittävästi. Selvästi suurin osa luontoon eksyneistä on nimenomaan ikääntyneitä.

Seppälän mukaan eksyneiden joukossa on sellaisia henkilöitä, joiden ei tulisi enää liikkua maastossa yksin: heillä on sairauksia, jotka altistavat helposti ajan- ja paikantajun menettämiselle ja sitä kautta harhautumiselle.

– Toinen tyypillinen eksyjien joukko koostuu perusterveistä senioreista, jotka ylisuorittaessaan kohtaavat sen tosiasian, että verensokerit heittelevät ja kaikki hoksottimet eivät käykään normaalisti: suuntavaisto tekee tepposen, hätäännytään, tehdään hätiköityjä johtopäätöksiä ja eksytään. Toki näin voi käydä myös nuoremmille.

Viime vuonna eksyttiin hillastaessa

Viime vuonna eksymisten määrä kasvoi jälleen toissa vuoteen verrattuna. Seppälän mukaan eksymiset ovat vahvasti yhteydessä siihen, kuinka hyvät marjasadot vuodelle osuvat. Viime kesänä Suomessa saatiin erityisen hyvin hillaa, mistä syystä suurin osa eksymisistä tapahtui nimenomaan hillastaessa.

Seppälä ei usko, että korona vaikutti eksymisiin vielä viime kesänä, sillä moni pysytteli enimmäkseen tutuissa lähimetsissään. Lisäksi ulkomaiset turistit puuttuivat.

Poliisi odottaa jännityksellä tätä kesää.

– Varausten perusteella matkailukeskukset ja kansallispuistot ovat suosittuja. Suomen luontoon suuntaa nyt moni sellainen, joka on ennen lomaillut ulkomailla. Nähtäväksi jää, miten he pärjäävät, Seppälä huomauttaa.

"Pelkkään puhelimeen ei saa luottaa .

Metsähallituksen Lapin Luontopalvelujen viestintäpäällikkö Pirjo Rautiainen kertoo, että suurin osa luonnossa liikkuvista retkeilijöistä kulkee merkittyjä reittejä pitkin, jolloin eksyminen on epätodennäköistä. Merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuu enimmäkseen kokeneempia luonnossa kulkijoita.

– Silti aina löytyy niitä, jotka suuntaavat luontoon vähäisin kokemuksin ja riittämättömin varustein. Tärkein neuvoni on, että opettele käyttämään karttaa ja kompassia, ja ota molemmat mukaan retkelle lähtiessäsi. Pelkkään navigaattoriin tai puhelimeen ei saa koskaan luottaa.

Rautiainen muistuttaa, että puhelimen akku kuluu nopeasti loppuun viileämmällä säällä. Myös huono kuuluvuus vie tavallista enemmän akkua, ja varsinkin syvemmällä luonnossa kuuluvuutta ei ole välttämättä lainkaan. Tekstiviestiä kannattaa suosia: se jää tarvittaessa odottamaan lähetystä, ja kun pienikin yhteys muodostuu, viesti siirtyy vastaanottajalle.

Vasta-alkajille Rautiainen suosittelee helppoja ja merkittyjä reittejä. Eksymiseen tulisi kuitenkin varautua aina ottamalla mukaan riittävästi juomaa ja eväitä, lämpimiä vaatteita sekä tulentekovälineet. Värikkäät vaatteet tai varusteet auttavat löytämään eksyneen.

Hätäpuhelu kannattaa tehdä sovelluksen kautta

Hätäkeskus saa tiedon eksymisestä usein eksyneeltä itseltään tai huolestuneelta omaiselta, kun eksynyt ei olekaan tullut sovitusti kotiin, kertoo ylikonstaapeli Seppälä.

Kun hätäkeskus saa tiedon katoamisesta, päivystäjä tekee tilannearvion. Jos eksyneen paikka on tiedossa, ja hän on esimerkiksi vain väsähtänyt, kyseessä on pelastuslaitoksen johtama maastopelastus. Jos taas eksyneen paikka ei ole tiedossa, etsintätehtävä menee poliisille.

Hätäetsintä käynnistetään aina, kun ihmisen henki ja terveys ovat välittömässä vaarassa. Tällöin viranomaisten avuksi tulevat muun muassa vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmät.

– Katoamistehtävät ovat poliisille aina haastavia: tehtäviä tulee päivittäin satoja, ja meidän on osattava tunnistaa ne tapaukset, joissa hätäetsintä pitää käynnistää, kertoo Seppälä.

Esimerkiksi vuonna 2019 poliisi sai yhteensä yli 19 000 eksymiseen tai katoamiseen liittyvää tehtävää. Luontoon eksymisiä näistä oli vajaa tuhat. Suomessa suurin osa ihmisistä eksyy taajamissa.

Jos kadonnut on hengenvaarassa ja hänellä on mukanaan matkapuhelin, poliisi suorittaa puhelimen hätäpaikannuksen. Paikannus ei välttämättä anna tarkkaa paikkatietoa, ja mitä kauemmas taajamasta mennään, sitä suuremmalta alueelta kadonnutta joudutaan etsimään.

– Olisikin tärkeää, että hätäpuhelu tehtäisiin puhelimeen ladattavan 112-sovelluksen kautta. Sovellus antaa lähes aina tarkan sijainnin, Seppälä huomauttaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut