13 EU-maata ilmaisee yhteisessä julkilausumassaan vakavan huolen Unkarin tuoreesta laista, joka syrjii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Laki käytännössä kieltää esimerkiksi homoseksuaalisuudesta kertomisen lapsille ja nuorille.
Belgian aloitteesta laaditun julkilausuman allekirjoittajien joukossa on myös Suomi. Muut allekirjoittajat ovat Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Irlanti, Liettua, Luxemburg, Hollanti, Espanja, Ruotsi ja Latvia.
Kannanoton mukaan Unkarin lakimuutos edustaa räikeää syrjintää, joka kohdistuu seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sen ilmaisuun. Julkilausumassa korostetaan, että ihmisarvo ja tasa-arvo ovat EU:n ydinarvoja, eivätkä allekirjoittaneet maat aio tehdä niiden suhteen kompromisseja.
– Lgbtiq-ihmisten stigmatisointi on selkeä rikkomus heidän ihmisarvoa koskevia perusoikeuksiaan kohtaan, julkilausumassa todetaan.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi 13 maan yhteisen julkilausuman tähtäävän siihen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja yhdenvertaisuus pystyttäisiin turvaamaan kaikkialla Euroopassa.
Kielto ei ole lasten oikeuksien suojelua
Kannanotto julkistettiin eurooppaministerien kokouksen yhteydessä Luxemburgissa. Tuppurainen ei vaiteliaisuussyiden vuoksi kommentoi tarkemmin, miten Unkari reagoi julkilausumaan, mutta viittaa maan julkisuudessa esittämiin kantoihin, joissa se on perustellut kritisoitua lakia muun muassa lastensuojelulla.
– Suomen näkökulmasta ja omasta mielestäni tämä lähettää sangen vastenmielisen ja vihjailevan viestin, kun tämä uusi lainsäädäntö kytketään pedofilian vastaisiin toimiin, Tuppurainen sanoi.
– Tässä ajassa pitää pikemminkin edistää ihmisoikeuksia ja turvata lapsille ja nuorille henkisesti vakaa, hyvä kasvuympäristö.
Muun muassa YK:n lastenjärjestön Unicefin Suomen-osasto on todennut julkisuudessa , että homoseksuaalisuudesta kertomisen kielto ei ole lasten oikeuksien suojelua, vaan päinvastoin.
– Lasten on tärkeää saada tukea itsensä löytämiseen, Suomen Unicef tviittasi viime viikolla.
Komissio arvioi lakia
Allekirjoittaneet maat vaativat, että Euroopan komissio tekee kaikkensa, jotta EU-lakia kunnioitetaan ja vie tarvittaessa tapauksen tuomioistuimen eteen.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi viime viikolla olevansa hyvin huolissaan Unkarin uudesta laista.
Von der Leyen kertoi Twitterissä uskovansa Eurooppaan, jossa monimuotoisuutta tuetaan eikä piiloteta sitä lapsilta. Von der Leyen myös totesi tuolloin komission arvioivan, rikkooko laki EU:n lainsäädäntöä.
– Me tuemme komissiota siinä, että komissio tutkii tämän Unkarin lainsäädännön, sen EU:n perustussopimusten mukaisuuden. Vielä ei ole aika antaa tuomiota siitä, onko tämä EU-oikeuden vastainen, Tuppurainen kommentoi.
Oikeusvaltiohuolet esillä
Unkariin ja Puolaan kohdistuvat oikeusvaltiohuolet olivat myös yksi eurooppaministerien kokouksen virallisista puheenaiheista. Kokouksessa jatkettiin maakaksikon kuulemisia niin sanotussa artikla 7 -menettelyssä, joka voi aikanaan johtaa kurinpitotoimiin.
Tuppurainen kertoi kuulemisten olleen laaja-alaisia ja varsin onnistuneita.
– Itse esitin Puolalle ja Unkarille osaltani kysymyksiä erityisesti edellisten kuulemisten jälkeisestä tilannekehityksestä ja toin esille myös huoleni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen heikkenevästä tilasta, Tuppurainen sanoi.
Tuppurainen pitää tärkeänä, että kuulemisia jatketaan, kunnes oikeusvaltiohuolet on saatu ratkaistua.
– Mihinkään johtopäätöksiin ei voida tulla ennen kuin kyseisissä maissa tilanne on ratkaisevasti parantunut.
Unkarin kohdalla menettely aktivoitiin vuonna 2018, kun Euroopan parlamentti katsoi, että on olemassa riski siitä, että EU:n perustana olevia arvoja loukataan Unkarissa.