Juhannuksena mökkikuntien väkimäärä voi jopa nelinkertaistua – Tilastokeskuksen asiantuntijat laskivat epävirallisen "juhannuskertoimen" hyödyntämällä teleoperaattoridataa

Muun muassa Luhangan väkimäärä nelinkertaistui viime juhannuksena. Timo Mustalampi

Jaakko Vilmusenaho

Suomalaiset valuvat mökeilleen juhannuksena, ja kaupunkien kadut jäävät autioiksi. Juhannusbuumi näkyy mökkikuntien väkimäärän reippaana kasvuna. Esimerkiksi Luhangassa, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu juhannuksena.

Tilastokeskuksen asiantuntijat Pasi Piela ja Ossi Nurmi kertovat Tieto & Trendit -sivustolla laskeneensa teleoperaattoridataan perustuvan "juhannuskertoimen", joka kuvaa juhannuspäivän väkimäärää suhteessa kunnan tavanomaiseen väestöön.

Piela ja Nurmi määrittelivät mökkikunnan käsitteen siten, että mökkejä tulee olla vähintään yksi jokaista neljää vakituista asukasta kohden. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa 115, ja niissä asuu miltei kymmenesosa väestöstä (9,49 %).

Juhannuskerroin ei ole Tilastokeskuksen virallinen tilasto, vaan kaikki mainitut luvut ja käsitteet ovat puhtaasti kokeellisia.

Operaattoritiedot eli mobiilipaikannusdata yleistetään aluetasolle, ja tiedot suojataan automaattisesti ennen luovutusta Tilastokeskukselle, joten datan perusteella ei voi seurata yksittäisen henkilön liikkeitä.

– Olemme seuranneet mobiilidatan avulla kausittaista väestön vaihtelua ja kotimaan matkailua vuoden 2020 alusta lähtien. Koska perusväestön määrittelyyn alueittain ei ole sopivaa yhtenäistä tapaa, päädyimme tässä vertailussa valitsemaan Uudenmaan sulun aikaisen keskiviikon 1.4.2020 luvut edustamaan tavanomaista tilannetta. Vertailemme siis viime vuoden juhannuslauantain väestöä aprillipäivän tietoihin. Keskiväestönä on käytetty 1.1.2020 alkaen mitatun datan mediaanilukua, Piela ja Nurmi kirjoittavat.

Korkeimmat juhannuskertoimet ovat kunnissa, joissa on enemmän kesämökkejä kuin vakituisia asukkaita. Luhangan, Kustavin, Puumalan ja Kuhmoisten väestö yli nelinkertaistui juhannuksena vertailuajankohtaan nähden ja myös laskennalliseen keskiväestöön nähden.

Piela ja Nurmi kirjoittavat datan tukevan havaintoja kaupunkien tyhjistä kaduista juhannuspyhinä. Suurimmissa kaupungeissa väestökato on 30 prosenttia, ja Kauniaisissa väki jopa puolittuu.

– Tilastokeskuksella ei ole kuntakohtaisia vertailutietoja väestön päivittäisestä vaihtelusta, mutta tarkastelemme kokeellisten tilastojen mahdollisuutta kuvata väestömme vaihtelua muutoinkin kuin juhannuksena.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut