Kuntapäättäjistä äänestäminen on alkanut tänään rauhallisesti – ennakkoäänestyksen suosio voi vähentää vaalipäivänä annettavia ääniä

Äänestyksessä suositellaan maskin tai kasvovisiirin käyttöä, mikäli terveydentila sen sallii. SILJA-RIIKKA SEPPALA / LEHTIKUVA

Mimma Lehtovaara, Tapio Pellinen / STT

Äänestäminen kuntavaalien tänään olevana varsinaisena äänestyspäivänä on alkanut eri puolilla Suomea rauhallisesti, selviää STT:n soittokierrokselta. Vaalihuoneistot avautuivat aamuyhdeksältä.

Rovaniemellä oli yhden aikoihin iltapäivällä annettu noin tuhat vaalipäivä-ääntä vähemmän kuin viime kuntavaaleissa samaan aikaan, kertoo kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri Miikka Ruokamo. Rovaniemellä on noin 51 000 äänioikeutettua.

Samansuuntaista kerrotaan myös Pohjois-Pohjanmaalta Raahesta. Sen suurimman äänestyspaikan Pattijoen vaalilautakunnan puheenjohtaja Hannu Vanhala kertoo, että silmämääräisesti arvioiden ihmisiä on käynyt äänestämässä hieman vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, mutta hiljaista ei ole silti ollut.

– Tasainen virta (ihmisiä) on käynyt, ihan kiitettävästi on ollut porukkaa liikenteessä, hän sanoo.

Raahen keskusvaalilautakunnan sihteeri Leena Räsänen kertoo, että jos ennakkoäänestys lasketaan mukaan, ääniä oli vähän ennen kello kahta annettu kuitenkin enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa samaan hetkeen mennessä, koska ennakkoäänestys oli nyt suositumpaa kuin viime kerralla. Raahessa on noin 19 000 äänioikeutettua.

Ulkoäänestystä halunnut hyödyntää varsin harva

Helsingissä äänestysvilkkaus on ollut samaa tasoa kuin viime kuntavaalien vaalipäivänä, arvioi kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri Veera Reuna. Hän arvelee ennakkoäänestyksen olleen niin vilkasta, että se voi vaikuttaa ihmisten aktiivisuuteen vaalipäivänä.

Tampereen keskusvaalilautakunnan sihteeri Juha Perämaa taas kertoo saaneena äänestysalueilta viestejä, joiden perusteella suurta muutosta viime kuntavaaleihin ei ole näkynyt.

– Rauhallista on, mutta ihmisiä on kuitenkin käynyt (äänestyspaikoilla), hän sanoo.

Koronapandemian vuoksi näissä vaaleissa on mahdollista äänestää äänestyspaikan ulkopuolella, jos on joutunut karanteeniin tai eristykseen. Harva kuitenkaan vaikuttaa mahdollisuutta tarvinneen: esimerkiksi Tampereen yli 200 000 äänioikeutetun joukosta alle 10 ihmistä on Perämaan mukaan halunnut ulkoäänestystä hyödyntää alkuiltapäivään mennessä. Helsingissä keskusvaalilautakunnan toimistoon on asiasta on tullut joitakin kymmeniä kyselyitä, Rovaniemellä kymmenkunta.

Osa ulkoäänestystä tarvitsevista saattaa kuitenkin mennä suoraan vaalipaikoille hoitamaan asian, ja järjestelyt voivat vaihdella kunnittain.

Ehdokkaiden kokonaismäärä on kasvanut mutta naisten ja nuorten laskenut

Vaalihuoneistot sulkeutuvat tänään iltakahdeksalta, ja äänestää voi vain siinä paikassa, joka on merkitty kotiin tulleeseen äänioikeusilmoitukseen. Ilmoitusta ei tarvitse ottaa mukaan äänestykseen.

Mikäli äänestyspaikalla on sen sulkeutuessa jonoa, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänioikeutetut äänestää.

Äänestettäessä on todistettava henkilöllisyys. Äänestyksessä suositellaan maskin tai kasvovisiirin käyttöä, mikäli terveydentila sen sallii. Maski voidaan pyytää poistamaan hetkeksi henkilöllisyyden varmentamiseksi. Äänestyspaikoilla noudatetaan koronaturvallisuusohjeita ja -suosituksia.

Valtuustoihin pyrkii yli 35 000 ehdokasta. Määrä on kasvanut parillatuhannella verrattuna edellisiin kuntavaaleihin vuonna 2017. Edellisiin vaaleihin verrattuna sekä naisten että nuorten ehdokkaiden määrät ovat laskeneet, ilmenee Kuntaliiton analyysista.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa kuntavaalien ehdokasmäärät ovat laskeneet selvästi, sillä ehdokkaiden määrää säätelevässä lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia. Vuonna 1984 ehdokkaita yli pitkälle yli 60 000, vuonna 1992 yli 50 000 ja vuonna 1996 yli 40 000. Tällä vuosituhannella ehdokkaiden määrät ovat vaihdelleet vuoden 2000 vaalien lähes 40 000 ehdokkaan ja vuoden 2017 vaalien alle 34 000 ehdokkaan välillä.

Vuonna 2000 valittiin yli 12 000 valtuutettua ja tänään järjestettävissä vaaleissa alle 8 900.

Mahdollisuudet päästä valtuustoon vaihtelevat suuresti

Eniten ehdokkaiden määrä on kasvanut perussuomalaisilla. Myös vihreät, kokoomus ja RKP onnistuivat saamaan ehdokaslistoille enemmän väkeä kuin edellisissä vaaleissa. Keskustan ja SDP:n ehdokasmäärät laskivat.

Kuntakohtaiset erot valtuustoon pääsyn mahdollisuuksista ovat merkittävät. Esimerkiksi Helsingissä yhtä valtuustopaikkaa kohden on lähes neljätoista ehdokasta, Turussa ja Oulussa kymmenen, Jyväskylässä yhdeksän, Salossa ja Hämeenlinnassa alle seitsemän ja Kajaanissa viisi.

Pienellä paikkakunnalla ehdokkaita saattaa olla vain vähän enemmän kuin valtuustossa on paikkoja. Kaikkiaan 29 kunnassa on vähemmän kuin kaksi ehdokasta valtuutettua kohti. Näitä kuntia ovat esimerkiksi Jämijärvi, Lestijärvi, Multia ja Muonio.

Ehdokkaiden ikähaitari on hyvin laaja. Vanhin kuntavaaliehdokas on 94-vuotias ja nuorimmat ovat 18-vuotiaita. Alle kymmenesosa ehdokkaista on alle kolmekymppisiä. Ehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta.

Vihreillä naisten osuus ehdokkaista on suuri ja perussuomalaisilla pieni: vihreiden ehdokkaista 60 prosenttia on naisia, perussuomalaisten riveissä hieman useampi kuin joka viides ehdokas on nainen.

Tänä vuonna ennakkoon annettiin liki puolitoista miljoonaa ääntä ja ennakkoäänestysprosentti nousi 33:een. Luku tarkentuu vielä, kun rekisteriin lisätään esimerkiksi ulkomailla annettuja ennakkoääniä. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 ennakkoäänestysprosentti oli 26,6.

Tieto vaalipäivän äänestyspaikasta löytyy kotiin tulleesta äänioikeusilmoituksesta ja verkosta äänestyspaikkojen karttapalvelusta . Äänestyspaikkaa voi tiedustella myös maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4770.

Kommentoi

Mainos: Lahden Diakonialaitos

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen mentori

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut