Miljardin dollarin tie ei johda mihinkään Montenegrossa – virittikö Kiina velkaloukun, josta voi päästä luovuttamalla arvokasta rantaa?

Moottoritiestä on valmistumassa vasta vajaa neljäsosa, mutta jo nyt projekti uhkaa ajaa Montenegron luovuttamaan tärkeitä rannikon maa-alueita Kiinan käyttöön. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Länsi-Balkanilta Montenegrosta löytyy hyvä esimerkki siitä, mitä Kiinan Uusi silkkitie (Belt and Road Initiative) -hankkeeseen liitetyillä varoituksilla velkaloukusta tarkoitetaan. Pienen maan ensimmäisestä moottoritiestä on valmistumassa vasta vajaa neljäsosa, mutta jo nyt projekti uhkaa ajaa Montenegron luovuttamaan tärkeitä rannikon maa-alueita Kiinan käyttöön.

Matesevon kylästä lähelle pääkaupunkia Podgoricaa johtava 41 kilometrin moottoritieosuus on outo näky: kymmeniä siltoja yli laaksojen ja tunneleita läpi vuorten sekä sileää asfalttia, mutta yksi suuri ongelma: tie ei johda mihinkään. Sen sijaan se saattaa jo nyt olla noin 20 miljoonan euron kilometrihinnallaan kalleimpia tienpätkiä koko maailmassa.

Kiinalaispankin 944 miljoonan dollarin (vajaan 780 miljoonan euron) lainalla ja kiinalaisen China Road and Bridge Corporation (CRBC) -yhtiön toimesta rakennettavan osuuden piti olla valmis jo viime vuonna, nyt tähtäin on tämän vuoden marraskuussa.

Maata vastineeksi maksamattomasta lainasta?

Sitä ennen, heinäkuussa, kiinalaispankin lainasta erääntyy maksettavaksi ensimmäinen 68 miljoonan dollarin erä. Jos Montenegro ei selviä velvoitteestaan, asiaa sovitellaan Kiinassa sikäläisen lainsäädännön mukaisesti.

Useiden lähteiden mukaan Montenegro on sitoutunut hanketta koskevassa sopimuksessa luovuttamaan maata maksamattoman lainan vakuudeksi.

Kiinan vaikutusvallan merkittävä lisääntyminen voi luoda myös turvallisuuspoliittisesti erikoisen tilanteen. Valtioliitosta Serbian kanssa vuonna 2006 itsenäistynyt Montenegro liittyi sotilasliitto Naton jäseneksi vuonna 2017.

Kiinan suurlähetystö Montenegrossa on torjunut arvostelun mustamaalaukseksi. Sen mukaan tiehanke hyödyttää molempia maita.

Kiinan arvioidaan olevan erityisen kiinnostunut Adrianmeren rannalla olevasta Barin satamasta. Kaupungin on määrä olla alkupiste yhteensä 170 kilometrin pituiselle moottoritielle, joka johtaisi valmistuttuaan Serbian vastaiselle rajalle pohjoisessa. Siitä serbialaisten toivotaan rakentavan tielle jatkoa aina Belgradiin saakka.

Vaikka tien rakentaminen on aloitettu maastollisesti vaikeimmalta alueelta, arvioidaan koko projektin saattamisen loppuun maksavan entisen lainan päälle vielä ainakin miljardi euroa. Sitä ei Montenegrosta hevin löydy, maan koko bruttokansantuote on vain noin viiden miljardin euron luokkaa.

Kannattamattomuus oli tiedossa alusta asti

Moottoritiesaaga alkoi vuonna 2014, kun Montenegron silloinen pääministeri ja nykyinen presidentti Milo Djukanovic hyväksyi Kiinan lainatarjouksen. Hankkeen julkisena tavoitteena oli tukea turismista riippuvaisen Montenegron taloutta.

Djukanovicin pää ei kääntynyt, vaikka lukuisat asiantuntijat ja laskelmat osoittivat, etteivät moottoritien hyödyt missään tapauksessa ylitä sen rakentamisen kustannuksia. Tällä hetkellä arvioidaan, etteivät autoilijoilta perittäviksi suunnitellut tietullit kata edes moottoritien ylläpitokustannuksia, koska tielle ei yksinkertaisesti saada tarpeeksi käyttäjiä.

Opposition syrjäytettyä länsimielisenä pidetyn Djukanovicin viime vuonna on maan nykyinen hallitus oudossa tilanteessa. Infrastruktuuriministeri Mladen Bojanic vastusti kiivaasti riskialttiina ja holtittomana pitämäänsä projektia, mutta nyt hän joutuu miettimään, miten se saataisiin kunnialla loppuun.

– Olemme suurissa vaikeuksissa, jos emme löydä rahoitusta rakennustöiden jatkamiseksi, Bojanic sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Aliurakoita suhmuroitiin ilman kilpailutusta

Varapääministeri Dritan Abazovic on vedonnut EU:hun, jotta se auttaisi Montenegroa vaihtamaan kiinalaisen Exim- pankin lainan jonkin eurooppalaisen pankin myöntämään lainaan. Abazovicin mukaan tämä auttaisi hillitsemään Kiinan vaikutusvallan kasvua EU-jäsenyyttä havittelevassa Montenegrossa.

EU:ssa ajatuksesta ei ole toistaiseksi innostuttu, vaikka Kiinan vaikutusvallan kasvu huolestuttaakin – itse tiehanke kun ei ole kannattavaksi muuttumassa. Eivätkä moottoritien rakentamisen ongelmat jää tähän: EU:n tukeman MANS-kansalaisjärjestön selvitysten mukaan hanketta on leimannut myös suurimittainen korruptio.

MANS:n mukaan tiehankkeen aliurakoista yli kolmasosa annettiin yrityksille, joilla on yhteyksiä Djukanovicin puolueeseen. Julkisia hankintakilpailuja ei järjestetty, ja suurin osa koko projektista julistettiin valtiosalaisuudeksi.

– Päätöksiä tehtiin virheellisesti julkisuudelta piilossa, ja siitä me nyt joudumme maksamaan, järjestön edustaja Dejan Milovac sanoo AFP:lle.

Varapääministeri Abazovic lupaa hallituksen lisäävän avoimuutta ja tuovan epäkohdat päivänvaloon.

Kuin pisteenä i:n päälle tulevat ympäristötuhot, joita pahasti viivästyneet rakennustyöt ovat jo ehtineet aiheuttaa lähellä Matesevoa virtaavan suojellun Tarajoen laaksossa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut