Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana – myös pääsy lääkäriin on vaikeutunut

Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA

Saara-Miira Kokkonen / STT

Suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana koko maassa, kertoo tuore tutkimus.

Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia suomalaisista on raportoinut psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Tulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinSote-tutkimuksesta, joka toteutettiin viime vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden helmikuun välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi reilut 28 000 yli 20-vuotiasta suomalaista.

Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi maakunnista Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. THL:n mukaan tämä kertoo siitä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli alueista korkeinta Helsingissä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Samalla myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi on lisääntynyt 20–54-vuotiailla.

Itsemurha-ajatukset eivät kuitenkaan ole tutkimuksen mukaan yleistyneet. Itsemurha-ajatukset olivat yleisimpiä työikäisillä eli 20–54-vuotiailla, joista joka kymmenes vastaaja kertoi niistä.

Suomessa apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin, joka päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111.

Joka neljäs ei ole päässyt hammaslääkäriin tarpeeksi

Tutkimuksesta selviää myös, että koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut. Vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille.

Lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Naisista reilu viidennes ja miehistä vajaa viidennes kokee saaneensa riittämättömästi lääkäripalveluita. Vuonna 2018 näin koki 17 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä.

Tutkimuksen mukaan eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä.

Suurin muutos havaittiin hammaslääkäripalveluissa. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista lähes joka neljäs kertoo, että on saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Vuonna 2018 vastaava osuus oli vajaa viidennes.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut