Vakuutusyhtiöt haluavat edistää erilaisten turvalaitteiden hankkimista koteihin. Esille ovat nousseet esimerkiksi vuotovahdit, joiden avulla pystytään havaitsemaan putkivuodot ennen kuin ne kehittyvät suuriksi vesivahingoiksi.
Merkittäviä riskejä pystytään ehkäisemään varsin helpoilla toimenpiteillä, arvioi LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen.
LähiTapiola on asentanut vuotovahdit yli 5 000 omakotitaloon. Laitteista 20–30 prosenttia on löytänyt vuotoja. Vuotojen määrä on satoja.
Valtaosa suurista kotivakuutuksista korvattavista vahingoista on tulipaloja ja vesivuotoja. Kotivakuutuksissa irtaimistovahinkojen osuus on määrällisesti 80 prosenttia, mutta euromääräisesti korvauksista yli 50 prosenttia on rakennusvahinkoja.
– Rakennusvahingot ovat oikeasti niitä, jotka uhkaavat suomalaisia, Koponen painottaa.
LähiTapiolalle vuotovahti on kotivakuutukseen sisältyvä maksuton lisäpalvelu, jota on tarjottu tietyille riskikohteille. Vakuutusmaksuun ei tule alennusta, mutta omavastuuta ei peritä vahingon tapahduttua turvalaitteista huolimatta.
Asiakkaita palkitaan omavastuun poistamisella
Vakuutusmaksuihin ei tule turvalaitteista huolimatta alennusta myöskään Pohjola Vakuutuksella ja Ifillä . Molemmat yhtiöt tulevat asiakkaita vastaan siten, ne eivät peri LähiTapiolan tapaan omavastuuta.
– Emme anna alennusta turvalaitteista, mutta vahinkotilanteessa hyvitämme omavastuun, jos turvalaite on estänyt tai rajoittanut vahinkoa. Lisäksi haluamme palkita palvelujen avulla asiakkaita, että he pystyvät ehkäisemään ennalta pieniä ja suuria rakennusvahinkoja, kertoo Ifin kotivakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen.
Ifin tarjoamia palveluja ovat omakotitalojen laajojen kotivakuutusten hintoihin sisältyvät talotarkastus- ja tuhoeläinten torjuntapalvelut.
– Omavastuuta ei peritä, jos onnettomuus tapahtuu turvalaitteista huolimatta tai turvalaite on toiminnallaan rajoittanut vahingon määrää, painottaa Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalvelujen johtaja Markus Uimonen.
Hän kertoo, että yhtiö uudistaa hinnoitteluaan koko ajan ja pyrkii kohdistamaan riskit ja vakuutusmaksut mahdollisimman oikein.
Vähenevä riski auttaa kuolettamaan turvalaitteet
Vakuutusyhtiöille ilmoitettujen vesivahinkojen vahinkomäärät ja korvaussummat ovat olleet kasvussa 2000-luvulla. Vanheneva asuntokanta ja ikääntyvät putkistot vaikuttavat vuotovahinkojen määrän nousuun.
Vesivahingot aiheuttavat vuosittain yhteensä noin 160 miljoonan euron vahingot jopa 40 000 vakuutusyhtiöiden asiakkaalle. Piilevien vuotojen vaikea havainnointi johtaa siihen, että remontit tulevat kalliiksi, kun paljastuu vuotojen laajuus.
– Vain 50 litraa vettä riittää erittäin merkittäviin omaisuusvahinkoihin, Koponen muistuttaa.
Rakennuspaloja tapahtuu Suomessa vuosittain yli 5 000. Taustalla on tyypillisesti joko ruuanlaittoon liittyvät asiat tai sähköviat. Puolessa tapauksista talossa ei ole ollut toimivaa palovaroitinta.
– Jos vahinkojen määrä saataisiin laskuun, saataisiin myös vakuutusten hinnat laskuun, Koponen sanoo.
Korvauksissa on taloon kohdistuva ikävähennys
Pohjolan Uimosen mukaan putkiston iällä on vaikutusta vakuutuskorvauksiin. Ikääntyminen nostaa riskiä, että vahinko tapahtuu. Korvauksissa on ikävähennys, joka supistaa vahingosta maksettavaa korvauksen määrää.
– Maksetut korvaukset vaihtelevat isoissa vahingoissa jonkin verran, mutta mitään trendinomaista kehitystä suuntaan tai toiseen ei ole nähtävissä. Vuodet ovat erilaisia keskenään, Uimonen arvioi.
Viime vuonna korvauksia nostivat myrskyt, joita oli tuplasti keskimääräistä enemmän. Lisäksi viime talvi oli luminen, mikä lisäsi riskiä sulamisvesivahingoista. Uimosen mukaan näin ei kuitenkaan tapahtunut, koska lumi suli tasaisesti sulamalla ja haihtumalla eikä äkillisesti.
Tulipalovahinkoja Pohjola korvaa noin tuhat vuodessa ja vuotovahinkoja noin 5 000. Tulipalovahinkoja korvataan keskimäärin 23 miljoonalla eurolla ja vuotovahinkoja noin 35 miljoonalla eurolla.
Rotat nakertavat putkistoja ja sähköjohtoja
Ifin tarjoaman talotarkastus-palvelun avulla asiakas saa tuotepäällikkö Laura Utusen mukaan vinkkejä, mitä kannattaisi tehdä, ettei vahinkoja tapahtuisi. Jos talosta löytyy esimerkiksi vanhoja putkia, If suosittelee luotettavaa kumppania korjaamaan putket.
Utunen kertoo, että tuhoeläintorjunnassa rottien tekemät vahingot ovat lisääntyneet koronavuoden aikana. Rotat saattavat aiheuttaa mittavia vahinkoja talon rakenteille muun muassa nakertamalla putkia ja sähköjohtoja.
– Haluamme auttaa suomalaisia pitämään taloista huolta ja ehkäisemään vahinkoja, Utunen painottaa.
Hänen mukaansa palovahinkojen määrä on pysynyt viimeiset viisi vuotta varsin stabiilina. Vuotovahinkoja tapahtuu palovahinkoja reilusti enemmän, ja säävaihtelujen vuoksi myös vuosittaiset vahinkomäärät vaihtelevat enemmän.
– Esimerkiksi kovan talven myötä 2016 oli vuotovahinkojen määrässä suuri piikki, ja myös tänä vuonna kovan pakkastalven vuotojen myötä tullaan päätymään keskiarvon yläpuolelle, Utunen kertoo.
Kriittisiin kohteisiin tarkastajia
LähiTapiolan Koponen korostaa, että teknologian nopea kehitys auttaa datan keräämistä ja analysoimista. Datan avulla voidaan lähettää esimerkiksi kriittisiin kohteisiin tarkastajia. LähiTapiolalle kertyy paljon dataa 1,6 miljoonan asiakkaan vahingoista.
– Kaikessa toiminnassa data mahdollistaa paremman elämän, hän sanoo.
Omakotitalojen kotivakuutuksen hinnoittelu riippuu siitä, että onko rakennus kivi- vai puurakenteinen sekä onko talossa hälytys- ja turvajärjestelmiä.
– Ne pyritään tuotekohtaisesti ottamaan huomioon, Koponen kertoo.
Sähköpyöriä varastetaan paljon
Kodin irtaimistopuolella kesät ovat pääjohtaja Juha Koposen mukaan aikaa, jolloin sattuu paljon esinevahinkoja ja kotimurtoja. Syksyn pimeydessä kuvaan astuvat mökkimurrot. Myös sähköpyörät kiinnostavat voroja.
– Viimeisen muutaman vuoden aikana sähköpyörävarkausmäärät ovat moninkertaistuneet, ja niistä maksettu keskikorvaus kasvanut noin 50 prosenttia, kertoo Ifin Laura Utunen.