Suomalaistutkijan mukaan vaalien uskottavuus on Iranissa koetuksella – presidentinvaalien ehdokaskarsinta yllätti monet

Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei vetosi torstaina kansalaisiin, jotta nämä eivät kuuntelisi ääniä, joiden mukaan vaaleja pitää boikotoida. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Iranilaisten usko maan poliittisen järjestelmän mielekkyyteen on ollut jo entuudestaan koetuksella. Kesäkuun presidentinvaaleihin hyväksyttyjen ehdokkaiden raju karsinta on omiaan lisäämään epäuskoa entisestään, arvioi tutkija Mariette Hägglund Ulkopoliittisesta instituutista.

– Suuri kysymys on se, miten ylläpidetään vaalien ja niiden tuloksen uskottavuus, kun ehdokaslista on jo nyt mennyt niin räikeästi kallelleen konservatiivien suuntaan, Hägglund sanoo.

Liki 600 halukkaan joukon supistaminen seitsemään ehdokkaaseen ei sinänsä ole Iranissa mitään uutta. Joidenkin reformistikandidaattien hylkääminen oli odotettavissa, mutta tällä kertaa karsinnan tekevä niin kutsuttu valvojien neuvosto kuitenkin pudotti listalta maltillisten konservatiivien tärkeimmän nimen eli parlamentin entisen puhemiehen Ali Larijanin.

– Irania seuraavat asiantuntijat ovat olleet tästä yllättyneitä, harva olisi uskonut että näin kävisi, Hägglund kertoo.

Hänen mukaansa Larijani olisi ollut varteenotettava vastaehdokas äärikonservatiiviselle Ebrahim Raisille. Nyt tämä oikeuslaitoksen johtaja on käytännössä lähes varma vaalivoittaja.

– Sanotaan, että paikka on pedattu hänelle. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia, joissa Raisin kasvot ovat jokaisen ehdokkaan kohdalla, Hägglund kertoo.

Poliittinen apatia uhkana

Hägglundin mukaan karsinnan taustalla on ilmeisesti halu estää kaikkien Iranin nykyiseen presidenttiin Hasan Ruhaniin kytköksissä olevien henkilöiden pääsy presidentiksi ja varmistaa Raisin voitto. Larijani on ollut lähellä Ruhania, joka taas ei voi asettua enää ehdolle kolmannelle kaudelle.

– Ruhania syytetään Iranin nykytilanteesta, vaikka se todellisuudessa johtuu monista eri syistä, eikä kaikkea voida laittaa pelkästään hänen niskoilleen, Hägglund sanoo.

Presidenttiehdokkaiden karsintaa on Iranissa arvosteltu myös konservatiivien leiristä. Muun muassa maan entistä presidenttiä Mahmud Ahmadinejadia ei jälleen kerran kelpuutettu mukaan presidenttikisaan. Ehdotuksia vaalien boikotoimiseksi on kuultu siten useammasta kuin yhdestä suunnasta.

Tilanne on maan johdon kannalta huolestuttava, sillä äänestysprosentti vajosi poikkeuksellisen alas jo viime vuoden parlamenttivaaleissa. Tuolloin se pantiin koronan syyksi, vaikka se on vain osa totuutta, Hägglund sanoo.

Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei vetosikin torstaina kansalaisiin, jotta nämä eivät kuuntelisi ääniä, joiden mukaan vaaleja pitää boikotoida koska äänestämisellä ei ole enää merkitystä.

Teokratia demokraattisilla mausteilla

Vaikka Iranissa järjestetään vaaleja ja sitä voi pitää moniin alueen muihin maihin verrattuna jonkinlaisena demokratiana, on Iran Hägglundin mukaan pohjimmiltaan uskonnollisten päättäjien otteessa oleva autoritaarinen teokratia. Vaaliehdokkaiden karsinta kovalla kädellä on tästä yksi osoitus.

– Ihmiset eivät oikein usko tähän järjestelmään, ja ihan perustellusta syystä, tutkija sanoo.

Valta liikkuu Iranissa pienessä piirissä ja palaa lopulta tavalla tai toisella uskonnollisen johtajan eli Khamenein käsiin sekä Iranin vallankumouskaartille. Toisaalta myös presidentinvaaleista pudotetun Larijanin perhe kuuluu johtavan eliitin sisäpiiriin, joten aivan yhteneviä eivät mielipiteet sielläkään ole, Hägglund kertoo.

Ulkomaailman mielenkiinto Iranin suhteen on suuntautunut viime aikoina Itävallan Wieniin, missä neuvotellaan Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin romuttaman ydinohjelmasopimuksen pelastamisesta. Hägglundin mukaan Iranin presidentinvaalit ovat tuoneet neuvotteluihin aikapainetta ja pohdintoja siitä, kenelle kehut tai moitteet uuden sopimuksen synnystä halutaan antaa.

Toisaalta tutkija muistuttaa, että presidentin valta on Iranissa lopulta varsin rajallinen. Hägglundin mukaan Raisia pidetään konservatiivisuutensa ohella myös melko pragmaattisena eli käytännönläheisenä henkilönä. Hägglund ei siksi usko, että Raisin presidenttiys merkitsisi mitään nopeaa ja radikaalia muutosta Iranin ja lännen välisiin suhteisiin.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut