Arktinen neuvosto löysi jälleen yhteisen sävelen, ainakin puheiden tasolla – ulkoministeri Haaviston mukaan Reykjavikin julistus on vahva kannanotto ilmastonmuutoksesta

Arktinen neuvosto on kokoustanut Reykjavikissa. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Turvallisuuspoliittisia jännitteitä riittää myös pohjoisessa, mutta Arktisessa neuvostossa otettiin torstaina askel kohti paluuta normaaliin päiväjärjestykseen. Kahdeksan jäsenvaltion ulkoministerit hyväksyvät Islannissa yhteisen julistuksen, jollainen jäi kaksi vuotta sitten Rovaniemellä haaveeksi Yhdysvaltain vastustuksen takia.

Hallinnon Washingtonissa vaihduttua on ääni toinen myös Arktisessa neuvostossa. Suomea Reykjavikissa edustaneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on oleellista, että Yhdysvallat on palannut yhteisten ilmastopäämärien tukijaksi.

– Suomi on hyvin tyytyväinen loppuasiakirjan sisältöön, joka on vahva kannanotto arktisen alueen merkityksestä ilmastonmuutoksessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Haavisto kuvaili kokouksen jälkeen.

Reykjavikissa Arktisen neuvoston työn suuntaviivoja hahmoteltiin myös pidemmälle tulevaisuuteen, kun ministerit hyväksyivät ensi kertaa strategisen ohjelman seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Haaviston mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja lämpenemisen seuraukset nousevat myös siinä tärkeimmiksi asioiksi.

– Eli huoli ympäristön tilasta ja samalla huoli arktisella alueella asuvien ihmisten tilanteesta, niin alkuperäiskansojen kuin muidenkin, Haavisto kuvaili.

Lavrovin ja Blinkenin ensitapaaminen

Siinä missä Yhdysvaltain muuttunut ilmastolinja on omiaan edistämään Arktisen neuvoston yhteistyötä, uhkaavat Venäjän ja lännen lisääntyneet strategiset jännitteet vaikeuttaa sitä.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Harri Mikkolan mukaan Arktisen neuvoston ei-strategisella yhteistyöllä on oma itseisarvonsa, jonka jatkumista ei ole kyseenalaistettu. Samalla neuvostolla on myös välinearvoa korkean tason kohtaamispaikkana.

Viimeksi mainitun osalta neuvostolta ei pidä hänen mukaansa odottaa liikoja. Islannissa se kuitenkin tarjosi paikan Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerien Sergei Lavrovin ja Antony Blinkenin ensimmäiselle kahdenväliselle tapaamiselle.

Ulkoministereiden keskusteluja kuvattiin rakentaviksi ja molemmat vakuuttivat haluavansa pohjoisen pysyvän rauhanomaisen yhteistyön alueena. Epäselväksi ei kuitenkaan jäänyt se, että kummankin mielestä tätä rauhaa uhkaa toinen osapuoli.

– Emme näe alueella mitään syitä konfliktille. Vielä vähemmän joidenkin blokkien sotilaallisten ohjelmien kehittämiselle, Lavrov vihjaili AFP:n mukaan.

Länsi on reagoinut Venäjän varustautumiseen

Mikkolan mukaan sotilaallisen läsnäolon lisääntyminen pohjoisessa on selvästi lähtenyt Venäjän määrätietoisesta ja pitkään jatkuneesta varustautumisesta. Venäjä on kokenut sotilaallisten kykyjensä vahvistamisen luontevaksi alueen suuren merkityksen takia.

Mikkolan mukaan on yhtä luonnollista – ja Pohjois-Euroopan vakauden kannalta suorastaan välttämätöntä – että myös läntinen sotilaallinen vastavoima tässä tilanteessa kehittyy.

– Onhan se päivänselvää, että Naton ja Norjan on pakko varautua puolustamaan omaa aluettaan jännitteisessä tilanteessa, niin epätodennäköinen kuin sotilaallinen konflikti onkin, Mikkola sanoo.

Venäjä aloitti Reykjavikin kokouksessa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden Islannin jälkeen. Muut jäsenet vakuuttivat tukevansa Venäjää työssään, mutta esimerkiksi Lavrovin ehdotus alueen maiden sotilaskomentajien tapaamisten aloittamisesta uudestaan tuskin toteutuu pian.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut