Suomen talous palautuu normaaliin tilaan ensi vuonna, arvioi valtiovarainministeriö – silloin uhkana myös vanhat ongelmat ja "jatkuva vääntö rahanjaosta"

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen, ylijohtaja Mikko Spolander ja finanssineuvos Jukka Railavo (oik) esittelivät ministeriön taloudellisen katsauksen. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Loppuvuonna alkava talouden kasvupyrähdys johtaa siihen, että Suomen talous palautuu normaaliin näkymään vuoden 2022 aikana, arvioi valtiovarainministeriö.

Tuolloin esimerkiksi työllisyysaste olisi palautunut koronaepidemian edeltävälle tasolle 72,6 prosenttiin. Työttömyys olisi runsaat seitsemän prosenttia eli hieman epidemiaa edeltäneen tason yläpuolella.

Ministeriö nosti keskiviikkona julkaistussa ennusteessaan piirun verran arviotaan Suomen talouskasvusta. Ministeriö ennustaa tälle vuodelle 2,6 prosentin ja ensi vuodelle 2,5 prosentin kasvua. Viime joulukuussa julkaistussa edellisessä ennusteessa ministeriö ennakoi tälle vuodelle 2,5 prosentin ja ensi vuodelle 2 prosentin talouskasvua.

Ministeriö pitää olosuhteita suotuisina talouden elpymiselle. Tämän lyhyen pyrähdyksen jälkeen kasvu kuitenkin hiipuu ja jää 1,5 prosenttiin vuonna 2023.

– Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila uhkaa tarkoittaa vähittäistä hivutusta eli käytännössä jatkuvaa vääntöä julkisista resursseista ja rahanjaosta, jonka taustalla vaikuttavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä, ylijohtaja Mikko Spolander sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Ministeriön kansantalousosastoa johtava Spolander kehotti päättäjiä kääntämään huomiota koronakriisin jälkeen tarvittaviin toimiin.

– Kun tilannekuva on tällainen, talouspolitiikassa on perusteltua keskittyä toimiin, jotka auttavat vahvistamaan talouden suorituskykyä ja vakauttamaan julkista taloudenpitoa.

Epidemia kasvatti julkisen talouden riskejä

Julkisen talouden tasapainon näkökulmasta epidemian jälkeinen tila uhkaa olla aiempaa heikompi, varoitti finanssineuvos Marja Paananen. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio velkaantuu kriisin jälkeen enemmän kuin sitä ennen.

– Julkiseen talouteen on jäämässä alijäämä, joka on noin 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli 4,5 miljardin euron luokkaa, Paananen kertoi arviosta vuodelle 2025.

Spolander sanoi, että velkaantuminen on ollut väistämätöntä ja tarpeen epidemiasta talouteen aiheutuvan iskun lieventämiseksi. Hallitus asetti kehysriihessä tavoitteeksi, että julkisen talouden velkaantuminen taittuu vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaisi 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Lukema olisi 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen koronakriisiä vuonna 2019.

– Tämä tarkoittaa sitä, että epidemian jälkeen julkiseen talouteen kohdistuvat riskit ovat kasvaneet, Paananen sanoi.

Vuosikymmenen puolivälissä velkasuhteen kasvu käytännössä pysähtyisi useaksi vuodeksi, mutta uhkaa sen jälkeen lähteä uuteen, ripeään kasvuun. Syynä ovat suomalaisen yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntyminen.

Myös kaksi pankkia piristi ennusteita

Ministeriön piti julkistaa tuore ennusteensa jo vappuaattona, mutta julkaisua siirrettiin hallituksen kehysriihen pitkittymisen vuoksi. Ennusteessa haluttiin huomioida riihen päätökset, eikä yli viikon mittaiseksi venyneen riihen myötä ennustetta ehditty viimeistellä alkuperäisessä aikataulussa.

Paavosen mukaan hallitus teki riihessä julkisia menoja lisääviä päätöksiä, mutta menotason nosto on väliaikainen.

– Ne kasvattivat kyllä velkaa jonkin verran, mutta eivät pysyvästi juuri kasvattaneet epätasapainoa.

Tällä viikolla myös Nordea ja OP ovat julkaisseet tuoreet talousennusteensa, jotka ovat olleet aiempia positiivisempia.

OP ennakoi tälle vuodelle 3,3 prosentin ja ensi vuodelle kolmen prosentin talouskasvua. Molemmat arviot olivat nousseet 0,3 prosenttiyksikköä aiemmasta talousennusteesta. Nordea piti tätä vuotta koskevan kolmen prosentin ennusteen ennallaan, mutta nosti ensi vuoden kasvunäkymän kahdesta kolmeen prosenttiin.

Spolanderin mukaan julkisen talouden kehitystä ennustavilla arvioitsijoilla on yhteinen käsitys talouden näkymistä seuraaville vuosille.

– Yksityiskohdissa ja kasvun ajureiden painotuksissa on toki eroja, mutta arvioiden ydinviesti on, että talouden toimeliaisuus elpyy nopeasti kuluvan vuoden aikana, kun koronaepidemia taittuu, Spolander sanoi.

– Kasvupyrähdys jatkuu ensi vuoden puolelle, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu vähitellen vauhtiin, jonka määrittävät talouden käytössä olevat voimavarat ja kykymme hyödyntää niitä.

Viime vuonna Suomen talous supistui 2,8 prosenttia. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi tiistaina STT:lle, että maailmantalouden ripeässä kasvutahdissa on kyse viime vuonna tapahtuneen rajun laskun korjausliikkeestä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut