Annika Saarikko: Hallituksen sisäinen tilanne on vakava

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko painotti puheessaan puoluevaltuustolle talonpoikaista taloudenpitoa ja sitä, että kaikkea ei voi saada vaikka haluaisi. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Keskusta käytti hallituksen kehysriihineuvottelujen hengähdystauon lauantaina hyväkseen ja toitotti julkisuuteen näkemystään tiukan taloudenpidon tärkeydestä ja hallituksen sisäisen tilanteen vakavuudesta.

Puolueen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko painotti puolueensa puoluevaltuustolle pitämässään puheessa, että hyvä taloudenpito on hallituksen tärkein tehtävä.

– Hallitus joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään, Saarikko sanoi.

Saarikko painotti puheessaan myös valtiontalouden menokehyksistä kiinnipitämisen tärkeyttä. Hän muistutti, että Suomen politiikassa on jo kahdenkymmenen vuoden ajan ollut voimassa sääntö, että hallitus sopii ennen kautensa alkua mitkä sen menot ovat.

– Kehys on myös viesti suomalaisille ja ulkomaille, että pidämme sovitusta kiinni. Sellaisia ovat suomalaiset. Sellainen on Suomen kansa, sellainen on Suomi, pitää sovitusta kiinni. Sellainen pitää olla Suomen hallituksenkin, Saarikko korosti.

Saarikko painotti puheessaan talonpoikaista taloudenpitoa ja sitä, että kaikkea ei voi saada vaikka haluaisi.

– Menot eivät voi olla suuremmat kuin tulot kuin hetkellisesti, Saarikko sanoi.

– Velkavaihde on ollut juuri nyt perusteltu, mutta se ei saa jäädä päälle. Emme voi ratkaista rakenteellisia ongelmiamme merkittävällä lisävelalla, Saarikko jatkoi.

Hallituksen tilanne vakava

Puoluevaltuuston yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Saarikko luonnehti hallituksen sisäistä tilannetta vakavaksi. Saarikko ei osannut arvioida, pystyykö hallitus löytämään yhteiset nimittäjät koossa pysymiseksi.

Saarikko painotti, että hallituksen toimintakyvystä vastaa pääministeri.

– Hallituksen johdon vaativa tehtävä ja vastuu on yrittää nyt yhteen sovittaa osittain vielä kaukana toisistaan olevia näkemyksiä, Saarikko sanoi.

Saarikko ei kommentoinut sitä, kuinka kauan keskusta on valmis jatkamaan kehysriihikeskusteluja ja sovun hakemista.

– Minusta maan hallituksella ei juuri nyt ole parempaa tekemistä kuin pohtia oman olemassaolonsa perustaa, suuntaviivoja taloudelle ja työllisyydelle, joka on koko hyvinvointiyhteiskunnan peruskallio. Ei siinä kannata kelloa tuijotella, mutta totta kai meidän kaikkien on hyvä olla ratkaisuhakuisia, Saarikko sanoi.

SDP:n mukaan näkemyserot maltillisia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kerrottiin käyvän lauantaina hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa kahdenkeskisiä keskusteluja kehysriihessä avoinna olevista kysymyksistä. Hallituspuolueiden puheenjohtajien kerrottiin jatkavan neuvotteluja sunnuntaina.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen osallistui keskusteluun vakuuttamalla tiedotteessaan, että huoli julkisen talouden kestävyydestä on SDP:llä ja keskustalla yhteinen. Mäkysen mukaan puolueiden väliset näkemyserot ovat isossa kuvassa maltillisia.

Mäkysen mukaan puolueilla on esimerkiksi yhteinen näkemys siitä, että julkinen talous on viimeisimpien ennusteiden valossa mahdollista vakauttaa ennakoitua nopeammin.

– Velan suhde bruttokansantuotteeseen pitää saada vakautettua. Se ei voi kasvaa loputtomiin, ja tähän urakkaan tarvitaan monipuolinen keinovalikoima. Mitään yksittäistä taikatemppua ei varmasti löydy, mutta lyhyellä aikavälillä tärkeintä on kasvun ja investointien käynnistyminen, Mäkynen kirjoitti tiedotteessaan.

Valtiolle velkakatto?

Hallituksen talouspolitiikkaa kommentoitiin lauantaina myös oppositiosta, kun kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vaati eduskuntaa säätämään valtiolle velkakaton.

Mykkänen kertoi pöyristyneensä valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) esiintymisestä Ylen Ykkösaamussa, missä Vanhanen kertoi, että hallitus ei ensi vuonnakaan ole palaamassa budjettikehykseen. Mykkäsen mukaan eduskunnan on huolehdittava budjettikurista, koska hallitus ei siihen pysty.

Mykkänen viittasi esimerkkinä Saksaan, missä velkajarru on rakennettu maan perustuslakiin.

– Valtiontalouden kehysbudjetointi on toiminut veronmaksajien turvana jo Lipposen, Niinistön ja Ahon ajoista asti. 90-luvun laman jälkeen kehykset ovat hillinneet poliitikkojen pahinta hinkua valtion menojen paisuttamisesta. Kyse on kuitenkin parlamentaarisesta sopimuksesta. Jos hallitus todella romuttaa kehysmenettelyn, on välttämätöntä luoda velkaantumiselle uusia ja entistä pitävämpiä rajoitteita, Mykkänen sanoi tiedotteessaan.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut