Sotilasasiantuntija: Venäjä viestitti sotaharjoituksellaan kykyään kukistaa Ukrainan asevoimat

Puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti torstaina, että Venäjän sotaharjoituksen tavoite on saavutettu. /Venäjän puolustusministeriö AFP/Venäjän puolustusministeriö / LEHTIKUVA

Mia Peltola / STT

Venäjä vankisti tuoreimmalla sotaharjoituksellaan sotilaallista otettaan Ukrainan ympäristössä.

Venäjä viestitti harjoituksellaan kykenevänsä tuomaan Ukrainan rajalle varsin nopeasti sellaisen sotilaallisen voiman, jolla Ukrainan asevoimat voidaan tarvittaessa lyödä Itä-Ukrainassa ja mahdollisesti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan välillä olevalla rannikolla. Näin asiaa arvioi Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Asevoimien kuljettaminen rajalle ja sen toimintakyvyn osoittaminen siellä toimii sekä mahdollisuutena sotilaalliseen hyökkäykseen että pelotteena, jolla toivottaisiin Venäjän näkökulmasta olevan vaikutusta Ukrainan päätöksentekoon, Pesu arvioi.

Venäjä kertoi aiemmin tänään aloittaneensa joukkojensa vetämisen pois Ukrainan rajalta. Joukkojen vetämisen aloittamista edelsi maan puolustusministerin Sergei Shoigun eilinen ilmoitus, että Venäjän ennalta ilmoittamattoman sotaharjoituksen tavoite on saavutettu ja harjoitus on ohi. Shoigu arvioi, että Keski- ja Etelä-Venäjältä siirretyt joukot joukot saadaan vedettyä pois viikossa. Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajan tuntumaan sekä Krimille jo useamman viikon ajan.

EU on aikaisemmin arvioinut, että rajalla olisi ollut noin satatuhatta sotilasta. Yhdysvaltain puolustusministeriö on sanonut, että Venäjällä on ollut enemmän sotilaita Ukrainan rajalla kuin Krimin miehityksen alkaessa eli vuonna 2014.

Kaluston jättämistä perusteltu tämän vuoden päätapahtumalla

Pesun mukaan Venäjän ilmoittama harjoitus on toisaalta osa asevoimien vuosittaista toimintaa. Kyse oli tällä kertaa talvikoulutuskauden päätösharjoituksesta, joissa testattiin, ovatko joukot oppineet sen, mitä pitää.

Erityistä asiassa oli kuitenkin se, että taisteluvalmiuden testaaminen tehtiin nimenomaan Ukrainan rajan tuntumassa ja Krimillä.

– Ei ollut mitään erityistä syytä tuoda joukkoja Keski- ja Etelä-Venäjältä Krimille ja Ukrainan rajalle vain tätä harjoitusta varten, Pesu sanoo.

Toimimalla näin Venäjä harjoitti siis paitsi omia joukkojaan myös ilmaisi, että se kykenee aloittamaan isomman sotilaallisen operaation itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa, jos tällaiselle on tarvetta.

Huomionarvoista on myös se, että vetäytymisilmoitus koskee pitkälti henkilöstöä. Alueelle on kerrottu jäävän ainakin toistaiseksi ylimääräisten joukkojen aseistusta ja muuta kalustoa. Venäjä on perustellut kaluston jättämistä paikalle syyskuisella Zapad- eli Länsi-harjoituksella. Se on Venäjän asevoimien tämän vuoden päätapahtuma. Harjoitus järjestetään neljän vuoden välein.

Kaluston pitäminen alueella merkitsee Pesun mukaan sitä, että joukkoja voidaan tuoda paikalle vastaisuudessa aiempaa nopeammin.

– Jos joukkojen siirto kalustoineen Keski-Venäjältä Ukrainan rajalle vie kaksi viikkoa, niin pelkkä henkilöstö voidaan tuoda kalustonsa luo päivissä, Pesu toteaa.

Pesu muistuttaa, että Venäjällä on ollut jo aiemmin ilman nyt mainittuja lisäjoukkoja sellainen aseellinen voima Itä-Ukrainassa sekä Ukrainan rajan toisella puolella, jolla pystytään valvomaan Venäjän etuja ja taistelemaan Ukrainan asevoimia vastaan.

– Ukrainalla ei ole ollut toistaiseksi minkäänlaista aietta ottaa sotilaallisesti takaisin niitä alueita, joissa Venäjä ylläpitää joukkojaan. Se ei ole ollut sotilaallisesti mahdollista aiemminkaan ennen viimeaikaisia tapahtumia.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut