Rokotusjärjestyksen muuttaminen herättää vastustusta useissa sairaanhoitopiireissä – epidemian yllätyksellisyys, tautiryppäät ja oman alueen jälkeen jääminen huolettavat

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri odotetusti kannattaa keskittämistä, sillä alueella on koko vuoden ajan ollut hankalampi tilanne kuin muualla. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Saila Kiuttu / STT

Rokotusjärjestyksen muuttaminen herättää vastustusta useissa sairaanhoitopiireissä, joissa koronatilanne on helpompi kuin Etelä-Suomen pahimmilla alueilla. Sen sijaan Varsinais-Suomen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä, jossa tilanne on ollut pitkään vakava, sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus saa odotetusti kannatusta.

Hallitus pyysi lausuntokierroksella kantaa muun muassa sairaanhoitopiireiltä. Lausuntoaika päättyi tiistaina.

Hallituksen esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voisi jakaa arvioonsa perustuen osan rokote-eristä pahimmille epidemia-alueille sen jälkeen kun koronapotilaita hoitava henkilöstö, hoivakotien henkilöstö, 70 vuotta täyttäneet ja riskiryhmät on rokotettu.

Muutos olisi väliaikainen, sillä asetus olisi voimassa toukokuun loppuun asti.

Rokotteiden suuntaamista Etelä-Suomeen ei kannateta

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Pohjassa ja Keski-Pohjanmaalla ei kannateta rokotteiden suuntaamista Etelä-Suomeen.

– Rokotusten suuntaamiseen liittyy riski Pohjois-Suomen jäämisestä jälkeen rokotuksissa, todetaan sairaanhoitopiirien yhteislausunnossa.

Vaasan sairaanhoitopiirissä katsotaan, että esimerkiksi epidemian yllätyksellisyys ja mahdolliset eri puolilla maata puhkeavat tautiryppäät tuovat haasteita.

Pohjois-Karjalassa puolestaan kiinnitetään huomiota alueen suuriin iäkkäisiin väkiryhmiin.

– Yli 70-vuotiaiden rokotukset vievät vielä kaksi viikkoa, ja riskiryhmien rokottaminen kokonaisuudessaan vie toukokuun puoliväliin nykyisillä rokotemäärillä. Mikäli vasta sitten rokotteiden uusjakoa aletaan toteuttaa, se tapahtuu epidemiologiselta kannalta niin myöhään, ettei sitä ole enää tarpeen ottaa ollenkaan käyttöön, alueen sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen perustelee.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri näkee kohdennuksessa ongelmia. Myös Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä punnitsisi hyötyjä ja haittoja vielä. Asiaa vastustetaan myös Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri odotetusti kannattaa keskittämistä, sillä alueella on koko vuoden ajan ollut hankalampi tilanne kuin muualla. Tilanne on ollut pitkään vakava myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, joka pitää ehdotusta hyvänä. Varsinais-Suomessa katsotaan, että alueellisen keskittämisen pitäisi kestää suunniteltua pidempään.

Myös Satakunnassa kohdentaminen saa myönteisen vastaanoton.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut